Hiljaista on ollut, sillä Acasina rupesi uudella tallilla heti yskimään. Yskän takia ei nyt sitten olla tehty oikeastaan yhtään mitään, viime viikolla juoksutin kahtena päivänä, mutta lopetin aika nopeasti, sillä köhiminen ei todellakaan liikunnalla parantunut. Viime keskiviikkona eläinlääkäri pisti Acasinan antibioottikuurille, sillä pelkkä limaa irroittava lääke ei muuttanut tilannetta millään tavalla. Vaihdoimme kuivikkeen oljesta puruihin, sillä eläinlääkäri epäili, ettei Acasina välttämättä kestä olkea kuivikkeena. En sitten tiedä auttoiko antibiootti vai kuivikkeiden vaihtaminen, mutta heti seuraavana päivänä yskä oli jo lähes poissa.
Tänään päätin juoksuttaa, kun muutama päivä oli jo yskätöntä ja eläinlääkäri sanoi, että kevyt liikunta on vain hyväksi. Aluksi Acasina vähän yritti kusettaa, mutta komentamisen jälkeen se oli oikein hieno. Kerran se vähän yskähti, joten tilanne oli kyllä aivan eri, kuin vielä viikko sitten.
Viime viikolla kokeilin jo pienet hetket juoksuttaa satula selässä. Acasina ei reagoinut siihen millään tavalla, joten ajattelin nyt pari kertaa viikossa laittaa satulan selkään. Vielä selkään ei ole mitään asiaa, mutta katsellaan sitä sitten, kun olemme taas päässeet kunnolla treenaamaan. Nyt tarkoitus on saada lihasta kasvamaan hyvällä juoksuttamisella. Joka päivä tekisi aina mieli edes hetkeksi kokeilla hypätä selkään, mutta en todellakaan halua hätiköidä. En tiedä, tuleeko Acasinasta enää koskaan ratsua, joten missäpä muutama viikko odottelua tuntuu.. Eipä oikein missään, kun koko tulevaisuus on niin auki.
Acasina on nyt uudessa tallissa lihonnut jo todella hyvin, se saa heinää oikeastaan niin paljon, kuin jaksaa syödä. Ja syödähän se jaksaakin.. En ole koskaan tuntenut hevosta, jolla olisi noin hyvä ruokahalu. Nyt siihen tosiaan vihdoin myös tarttuu jotakin siitä ruuasta, kasvuaikana se kun olisi voinut syödä loputtomasti, eikä se lihonnut grammaakaan.
Tarhailut Acasina on tähän mennessä hoitanut vielä yksin isossa tarhassa, mutta varmaankin ensi viikon aikana se saattaisi päästä laumaan. Se on tällä hetkellä sen lauman vieressä, jonne sen olisi tarkoitus päästä, joten ihan ventovieraita ne eivät ole. Toukokuussa alkaa sitten laidunkausi jos ei jopa jo aikaisemmin, sillä ilmat ovat olleet ihan älyttömän lämpimiä ja heinä kasvaa melkein silmissä.
Ensi viikon aikana toivottavasti voisimme taas nostaa vaatimustasoa ja pistää Acasina aina vähän enemmän hommiin. Onneksi se tekee töitä niin mielellään, ettei maastakäsittely ole tylsää, vaikka sitä paljon tehdäänkin.
