Kuulumisia

Viimeiset pari viikkoa ovat olleet täynnä hyviä fiiliksiä ja onnistumisia. Morillon on ollut todella ahkera ja hyvä ratsastaa ja olemmekin touhunneet vähän kaikenlaista. Morillon vaikuttaa todella tyytyväiseltä ja iloiselta ja tuntuu tykkäävän meidän vaihtelevasta viikko-ohjelmasta.

Klaus hyppäsi toissaviikolla muutaman pienen esteen ja kaikki toimi oikein hyvin. Alla video yhdestä hypystä.

Itse käytän arkitreeneissä puomeja ja kavaletteja ja olen ratsastanut ulkona aina, kun on ollut mahdollista. Meillä on edelleen ihana talvi, joten hankitreenejä on onneksi saatu tehtyä edelleenkin. Enkä minä edelleenkään valita tästä ilmasta, on ihanaa, kun pääsee paljon pihalle, eikä tarvitse rämpiä mudassa.

Nyt viime viikkoina Morillon on muuttunut oikein todella "nellihevoseksi", siihen on alkanut tulemaan sitä hiukan kaipaamaani räjähtävyyttä. Olen niin pitkään tottunut ratsastamaan suht helposti kuumuvia hevosia ja sellainen minulle selvästi parhaiten sopiikin. Morillon on ahkerasti opetellut laukannostoja käynnistä ja on tullut sen treenaamisen jälkeen paljon reaktiivisemmaksi, mikä on auttanut muidenkin harjoitusten tekemisessä.
Lauantaina Morillon sitten vähän liian innoissaan näytti minulle, kuinka hienosti se osaakaan nostaa laukan käynnistä. Laukannosto oli enemmänkin räjähdys ja sitä seurasi valtava pukki. Olimme pellolla ja lensin sen selästä, kuin leppäkeihäs suoraan puolimetriseen hankeen. Ei onneksi sattunut mitään ja hevonenkin juoksi vain samantien tarhaan ihmettelemään. Nousin tietysti samantien taas selkään ja menin uudestaan pellolle laukkaamaan. Toisella yrittämällä Morillon pysyi käsissä, eikä enää tehtyt ilopukkejakaan. Ihan hyvä ensimmäinen tippuminen Morillonilta, kun oli lumi vähän pehmentämässä tippumista. Vaikka lauantaina oli tarkotus vain vähän ravailla ja laukkailla pellolla, menimme sittenkin nurmikentälle tekemään vähän hommia, kun kerta energiaa ja motivaatiota riitti.

Alla kuvia lauantailta ensin pellolta ja sitten nurmikentältä.

Eilen kävin myös nauttimassa talvisäästä Acasinan kanssa! Se voi hyvin, maastoilee ja tekee maastakäsin hommia, mutta muuta se ei joudu enää tekemään. Itselläni ei ole aikaa panostaa sen treenaamiseen sitä 5-6 kertaa viikossa, minkä se tarvitisi toimiakseen hyvin, joten se saa nyt elellä ihan maastoratsuna. Katsellaan joskus myöhemmin jos se vaikka tekisi varsan, mutta tällä hetkellä sille ei ole muita suunnitelmia, kuin maastoilu.

Kaunishan se on katsella edelleenkin :)

Lumimyrsky

Sunnuntai 15.01.

Ihme kyllä talvi jatkuu edelleen, enkä todellakaan valita! Tämän viikon olin kyllä kipeänä, mutta onneksi talvi näyttää jatkuvan ainakin vielä ensi viikon. Minua ei kyllä haittaisi ollenkaan, vaikka talvi jatkuisi tälläisenä pitkälle helmikuuhun.. No, toivoa voi aina.

Tämä viikko menikin Morillonin kanssa vähän kevyemmin, kuin oli ajateltu, mutta mukavasti viikko meni näinkin. Tiistaina olin aika raato, mutta menin silti katsomaan, kun Klaus ratsasti. Morli oli taas todella hyvä ja oli kyllä mukava katsoa, vaikka olinkin ihan poikki. Torstaina uskaltauduin jo hiukan itsekin selkään, en ollut ihan varma jaksanko mennä muuta, kuin käyntiä, niin kokeilin mennä pelkällä riimulla. Morillon oli niinkin ihan todella hyvä, kävelimme käyntiä suurin osa, mutta otin kyllä myös mukavat pätkät ravia ja laukkaa. Ilman kuolaintakin Morillon pysyi hienosti laukassakin hallinnassa ja se sai vähän hurjastellakin, kun kerta oli niin hyvällä tuulella.

Perjantaina oli tarkoitus irtojuoksuttaa, kun maneesi oli vapaana, mutta päätinkin samantien kasata esteen. Olin kerennyt tekemään pienen ristikon, kun päästin Morillonin vapaaksi. Se juoksi saman tien ristikolle ja hyppäsi hienosti sen yli ja juoksi takaisin luokseni naamallaan ylpeä ilme. Aika kiva, että se todella hyppää noin mielellään. Kokeilin sitten huviksemme vähän isompaakin estettä, eikä minun tarvinnut ohjata Morillonia edes sen suuntaan, kun hupsista vain, se oli jo kerennyt siitäkin yli. En yksin viitsinyt enää nostaa estettä, mutta täytyy kyllä joskus kaverin kanssa kokeilla vähän isompiakin esteitä, kun hevonen kerta mielellään hyppää ihan pyytämättäkin.

Alla lyhyt video yhdestä hypystä.

 

Talvikivaa

Viime päivinä on tuntunut siltä, kuin koko Eurooppaan olisi iskenyt kunnon siperialainen talvi. Onneksi ihana talvi-ilma on tullut tännekin! Lunta on ihan älyttömän paljon ja kerrankin se todellakin on myös jäänyt maahan. Eipä tälläistä ole ollut enää vuosiin, joten tästä täytyy ottaa kaikki irti.

Onneksi meillä on tuo maailman ihanin nurmikenttä, jolla uskaltaa ratsastaa ihan normaalisti lumisenakin, kun tietää, että pohja on varmasti tasainen. Morli oli onneksi innoissaan lumesta, mutta pysyi silti hyvin käsissä ja oli ihan älyttömän hyvä ratsastaa. Olen nyt parina päivänä ratsastanut pihalla, enkä todellakaan voi valittaa. Tänään rupesi tuulemaan niin paljon, että menimme lumisten alkuveryttelyiden jälkeen maneesiin, jossa Klaus sitten ratsasti minun jälkeeni, mutta lopetti pian, kun kerta hevonen oli niin älyttömän hyvä. Se oli tänään niin yhteistyöhaluinen ja eteenpäinpyrkivä, ettei hevoselta voi toivoa yhtään enempää. Ihan mieletön hevonen.

Tässä kuvia tämän päivän alkuverkoista ulkoa!

Viikko alkaa huomenna Morlin osalta luultavasti vapaapäivällä, mutta tiistaina minulla on valmennus. Muuten pystymme toivottavasti vielä monena päivänä ratsastamaan ulkona, minua ei kyllä ollenkaan haittaisi jos tämä talvi jatkuisi. Mukavaa vaihtelua kamalalle pimeydelle..

Muuten Morillonin suunnitelmiin kuuluu valmistautumista helmikuussa olevaan ohjasajo-kurssiin, kun saamme saksalaisen gurun meille viikonlopuksi. Olen kuullut, että hänellä on todella saksalainen tapa käsitellä hevosia, joten saa nähdä onko se mielestäni liian kovakouraista. Tällä hetkellä Morillonille on varmasti järkevää näyttää vähän jyrkempiä rajoja, mutta rajansa tietysti kaikella. Olen muutamaan otteeseen ohjasajanut Morillonia, mutta en oikeastaan koskaan kauhean tosissani. Nuoren hevosen kanssa se tuskin olisi ollenkaan huono idea, joten odotan innolla kurssia ja toivottavasti opin uusia tapoja, joilla treenata hevosta. Koskaan ei voi oppia liikaa :)

Hyvää uutta vuotta 2017!

Hyvää uutta vuotta ja toivottavasti joulu meni kaikilla yhtä hyvin, kuin meillä. Tämä oli nyt ensimmäinen Itävallassa viettämäni joulu ja mukavaahan se oli ensimmäistä kertaa omassa kodissaan olla joulu, vaikka tosiaan vähän outoa olikin ilman perhettäni. Äitini oli kuitenkin joulun jälkeen täällä vajaan viikon ja sain hänet ottamaan minusta ja Morillonista videon, tämä kuvaa aika osuvasti tämänhetkistä fiilistä tuon hevosen kanssa, meno on aikalailla tasaista ja mukavaa.

Uusi vuosi toi meille kyllä muutoksiakin, pitkän pohdinnan jälkeen päätimme, että nyt vain minä ja valmentaja ratsastamme. Vaikka tähän saakka hevosen pitäminen yhdessä onkin ollut ongelmatonta ja mukavaa, on tilanne nyt valitettavasti se, ettei Marlies uskalla ratsastaa Morillonia. Mitään ei ole tapahtunut, mutta hän on liian epävarma ja fiksu hevonen on sen nyt keksinyt ja on oppinut, ettei välttämättä tarvitsekaan tehdä hänen kanssaan sitä, mitä hän pyytää. Marlies on jatkossa mukana tiimissä hoitajana ja henkisenä tukena, mutta ei näillä näkymin ole enää ratsastamassa.

Arjessa muutos ei tule oikeastaan näkymään paljoa, kun tähänkin saakka minä olen ollut enemmän tallilla. Valmennuksia tuskin yksin tulen ottamaan kolmea kertaa viikossa, mutta jatkossakin Klaus tulee varmasti käymään ainakin sen kerran viikossa, täytyy tietysti katsoa miten pärjäilen yksin.

Muuten viimepäivät ovat menneet todella kivasti, vastalaukat sujuvat nyt ongelmitta ja Klaus siirtyi taas askeleen vaativampaan suuntaan ja pyysi avo- ja sulkutaivutuksia. Molemmat sujuivat hienosti, joten sulkuväistökin on nyt kokeiltu ja hienosti siitäkin selvittiin. Uusia asioita Klaus ja minä kokeilemme silloin, kun Morillon on erittäin hyvä, mitä se onneksi onkin suurimman osan ratsastuksista. Välillä siitä huomaa, että se mielummin menisi karsinaan nukkumaan ja silloin se pääseekin helpommalla, mutta onneksi noita nukkumattipäiviä on aina vain harvemmin.

Teemme Morillonin kanssa paljon maastakäsin hommia, sillä se tekee sitä hyvin mielellään ja oppii temppujakin todella nopeasti. Mielelläni haluaisin kokeilla vähän isompiakin irtohyppyjä, mutta tähän mennessä emme ole oikein vielä kerenneet, joten pienet ovat nyt saaneet riittää. Morillon hyppää todella mielellään ja hyppelee ihan huvikseen kavaleteista yli, kun juoksee vapaana maneesissa. Kätevää, kun sitä ei tarvitse edes ohjata esteelle, vaan se menee ihan itsestään yli. Kunpa se toimisi selästäkin yhtä helposti :D