maanantai 30. tammikuuta 2017

Kuulumisia

Viimeiset pari viikkoa ovat olleet täynnä hyviä fiiliksiä ja onnistumisia. Morillon on ollut todella ahkera ja hyvä ratsastaa ja olemmekin touhunneet vähän kaikenlaista. Morillon vaikuttaa todella tyytyväiseltä ja iloiselta ja tuntuu tykkäävän meidän vaihtelevasta viikko-ohjelmasta.

Klaus hyppäsi toissaviikolla muutaman pienen esteen ja kaikki toimi oikein hyvin. Alla video yhdestä hypystä.


Itse käytän arkitreeneissä puomeja ja kavaletteja ja olen ratsastanut ulkona aina, kun on ollut mahdollista. Meillä on edelleen ihana talvi, joten hankitreenejä on onneksi saatu tehtyä edelleenkin. Enkä minä edelleenkään valita tästä ilmasta, on ihanaa, kun pääsee paljon pihalle, eikä tarvitse rämpiä mudassa.

Nyt viime viikkoina Morillon on muuttunut oikein todella "nellihevoseksi", siihen on alkanut tulemaan sitä hiukan kaipaamaani räjähtävyyttä. Olen niin pitkään tottunut ratsastamaan suht helposti kuumuvia hevosia ja sellainen minulle selvästi parhaiten sopiikin. Morillon on ahkerasti opetellut laukannostoja käynnistä ja on tullut sen treenaamisen jälkeen paljon reaktiivisemmaksi, mikä on auttanut muidenkin harjoitusten tekemisessä.
Lauantaina Morillon sitten vähän liian innoissaan näytti minulle, kuinka hienosti se osaakaan nostaa laukan käynnistä. Laukannosto oli enemmänkin räjähdys ja sitä seurasi valtava pukki. Olimme pellolla ja lensin sen selästä, kuin leppäkeihäs suoraan puolimetriseen hankeen. Ei onneksi sattunut mitään ja hevonenkin juoksi vain samantien tarhaan ihmettelemään. Nousin tietysti samantien taas selkään ja menin uudestaan pellolle laukkaamaan. Toisella yrittämällä Morillon pysyi käsissä, eikä enää tehtyt ilopukkejakaan. Ihan hyvä ensimmäinen tippuminen Morillonilta, kun oli lumi vähän pehmentämässä tippumista. Vaikka lauantaina oli tarkotus vain vähän ravailla ja laukkailla pellolla, menimme sittenkin nurmikentälle tekemään vähän hommia, kun kerta energiaa ja motivaatiota riitti.

Alla kuvia lauantailta ensin pellolta ja sitten nurmikentältä.






Eilen kävin myös nauttimassa talvisäästä Acasinan kanssa! Se voi hyvin, maastoilee ja tekee maastakäsin hommia, mutta muuta se ei joudu enää tekemään. Itselläni ei ole aikaa panostaa sen treenaamiseen sitä 5-6 kertaa viikossa, minkä se tarvitisi toimiakseen hyvin, joten se saa nyt elellä ihan maastoratsuna. Katsellaan joskus myöhemmin jos se vaikka tekisi varsan, mutta tällä hetkellä sille ei ole muita suunnitelmia, kuin maastoilu.

Kaunishan se on katsella edelleenkin :)











Ei kommentteja:

Lähetä kommentti