Kevät!

Kevät on nyt vihdoin täällä ja on ihanaa, kun pääsee niin paljon ulos touhuamaan hevosen kanssa. Morillon on edelleenkin älyttömän hyvä ja vaikuttaa kehittyvän joka päivä. Sillä on nyt ollut vähän ylimääräistä energiaa, mutta päästän sen usein juoksemaan vapaana maneesiin, jossa se on oppinut kunnolla purkamaan energiaansa ja juoksemaan upeita spurtteja. Ennen se ei oikein jaksanut innostua, mutta nyt se tietää heti vapaaksipäästyään, mitä siltä odotan. Meidän maneesin pohjakin uusittiin juuri, joten pohjankin takia uskaltaa antaa sen juosta kunnolla. Päästän sen usein vielä ratsastuksen jälkeenkin juoksemaan, sillä se nauttii spurteistaan selvästi ja on todella mukavalla tuulella, mitä useammin se pääsee juoksemaan.

Onneksi laidunkauden avajaiset eivät ole enää kaukana ja sitten Morillon pääsee vihdoin juoksemaan isossa tilassa vaikka koko päivän ajaksi.

Treenit ovat tosiaan sujuneet todella hyvin, Klaus on tyytyväinen ja niin olemme me Marliesinkin kanssa. Olemme kyllä aika ylpeitä hevosenomistajia ja näinhän sen täytyykin mennä. Toukokuun lopulla on suunnitteilla ensimmäinen kilpailustartti ja olemmekin jo kokeilleet ohjelmien ratsastamista ja jokaikinen kerta on sujunut täysin ilman rikkeitä. Kisastartti ei siis niinkään stressaa, kun tietää, että hevonen on yleisestiottaen tasainen ja yhteistyökykyinen. Välillä kyllä huomaa, että jotkut asiat ovat Morillonille vielä vähän rankkoja ja silloin se mielellään vähän kyselee, että onko nyt aivan pakko, mutta onneksi se ei sinänsä tee mitään, reagoi vaan välillä vähän hitaasti.

Eilen pääsimme vihdoin hyppäämään ulos estekentälle! Morillonilla oli todella kivaa ja niin kyllä Klausillakin. Minun oli oikeastaan tarkoitus ratsastaa eilen itse, mutta kiireessä unohdin vaihtaa ratsastusvaatteet päälle.. No, onneksi Klausia ei hyppääminen häirinnyt, eikä myöskään pyyntöni mennä vielä nurtsikentälle päästelemään hyppäämisen jälkeen. Hypyt menivät hyvin, vaikka Morillon innostuikin hetkittäin melkoisesti ja olisi mielellään hypännyt jo muutamaa metriä ennen estettä. Täytyy siis jatkaa treenejä ja katsoa, että Morillon oppii hiukan myös odottamaan. Hyvä vaan, että sillä on kivaa, siksi yritämme nyt tosissaan päästä useammin hyppäämään. Vaihtelu virkistää varmasti meitä kaikkia.

Saimme eilen pestyä Morillonin kokonaan ja kuivattelimme ihanassa auringonpaisteessa. Kyllä tosiaan taas ilmat kelpaavat, en rakasta mitään niin paljon, kuin kevättä.

Mainostimme muuten Morillonin kasvattajaa yksille tutuillemme ja eilen Morillonin pikkuveli Moritz muutti samalle tallille isoveljensä kanssa. Kasvattaja toi kasvattinsa itse ja oli iloinen nähdessään Morillonin ja kuinka kivaa meillä sen kanssa onkaan. Valitsimme kyllä oikeasti todella hyvän kasvattajan, en edelleenkään voi sanoa hänestä mitään negatiivista.

Parin viikon päästä joudun ensimmäistä kertaa eroon Morillonista, sillä lähden melkein kahdeksi viikoksi Suomeen. Aika vaikea jättää heppa vain muiden käsiin, kun olen niin intensiivisesti sen kanssa viettänyt aikaa, mutta hyvä testi Marliesillekkin olla sen kanssa yksikseen, ilman, että hän voi aina luottaa minun apuuni.

Alla kuvia eiliseltä :)