Suomea kohti!

Istuskelen juuri Wienin lentokentällä ja odottelen, että pääsen kohtapuoliin lentelemään Helsinkiin. Vähän haikea olo, mutta tälläistä tämä on, kun on kaksi kotia.. Eilen ratsastin Remingtonin suht kevyesti, oli ihan jees, mutta en jotenkin jaksanut kauheasti tehdä mitään, kun tuntui, ettei se kuitenkaan hyödytä mitään.. Yritettiin tehdä pieni maastolenkki, mutta jouduttiin taas tappajapaarmojen kohteeksi, niin ei kyllä kauaa viitsitty olla syötävinä..
Tuli kyllä hassu olo, kun tajusin, etten näe Remingtonia kuuteen viikkoon :( Toivottavasti sillä menee kaikki hyvin, se on kyllä lomansa ansainnut. Tuntui, kuin Remi olisi huomannut, että jotain ihmeellistä tapahtuisi, se laittoi päänsä minun olan yli ja jäi siihen hengailemaan, voi pientä mussukkaa <3
Nyt sitten seuraavat viikot on suunnitelmissa ratsastaa Landoria, se on vielä pari viikkoa landella, mutta sitten haetaan se takaisin Rusalle. Iloitsen kyllä aikalailla rusailua, se on kyllä se kolmas kotini ;)

Keskiviikko

Eilen Remington sai taas vähän treenailla laukkaansa. Vaihdeltiin kokoomisastetta paljon, alussa mentiin pidempänä, siitä vähitellen kootummaksi ja välissä sai taas hiukan pidentää. Lopuksi mentiin todella koottua laukkaa pienillä volteilla, sain Remin takaosan oikein kunnolla töihin. Remi oli helposti säänneltävissä, tehtiin paljon temponmuutoksia laukassa ja ravissa. Ravissa tehtiin muutamat väistöt ja nekin meni varsin kivasti.
Lopuksi huomasin Remin väsyvän, se hikoili itsensä vaahtoon, eilen kun oli taas kunnon trooppinen kuumuus ja kosteus.
Tänään itseäni huimasi päivällä niin päätin lähteä ihan vaan iltakävelylle Remin kanssa. Kävelystä ei kyllä oikein tullut mitään, kun paarmoja oli niin helvetillisesti. Pellolla pystyi vielä justjust kävelemään, mutta metsässä tuntui, kuin paarmat olisivat päättäneet syödä meidät hengiltä.. Oli tarkoitus räpsiä muutamat kuvat kauniissa aurigonlaskussa, mutta paikoillaan oleminen täytyi kyllä unohtaa.
Remin kesäsuunnitelmiin ei ole vielä tullut varmuutta, yksi vaihtoehto olisi, että Remi lähtisi vanhan hoitajansa mukaan Saksaan elokuuksi, kolmen tunnin reissu vaan vähän jännittää, kun Remi ei ole mikään rutinoitunut matkustaja. Lyhyet matkat, mitä Remiä on tullut kuljeteltua ovat menneet kyllä aina ilman ongelmia, mutta näillä helteillä kolme tuntia saattaisi olla kyllä vähän liian stressaavaa. No, ainakin loppuheinäkuun suunnitelmat ovat varmat; Remi saa olla laitumella ja se juoksutetaan/maastoillaan ainakin pari kertaa viikossa.
Tässä olisi nyt vielä muutama päivä aikaa täällä kotona, tiistaina lähden sitten Suomeen. Pitää ottaa ilo irti näistä viimeisistä päivistä, Remingtonia tulee kyllä ihan kauhea ikävä..

Kuumuus vaan jatkuu..

Alkuviikosta päätin, että tällä viikolla keskitytään laukan treenaamiseen, ilmat ovat kuitenkin taistelleet vähän suunnitelmiani vastaan.. Tiistaina treenailtiin kootumpaa laukkaa volteilla ja meni tosi hyvin. Hyppääminen on jo tainnut tuoda lisää voimaa takaosaan niin laukka on kyllä parantunut. Aluksi Remi oli kyllä tosi raivostuttava, innostui parista maapuomista ja oli tosi hankala, rentoutui onneksi kyllä tosi kivaksi. Sain sen ratsastettua kunnolla läpi, ilmakin oli ehkä hiukan viileämpi, niin jaksettiin tehdä kunnolla töitä.
Keskiviikkona hypättiin ja huomasin, että Remi oli kyllä tuhat kertaa parempi, kun oli joutunut aikasempana päivänä kunnolla töihin. Meni ihan tosi hyvin, pari tyylillisesti kammottavaa hyppyä, mutta olin kyllä ihan todella tyytyväinen. Mentiin kivaa sarjaa, jossa ekan ja tokan välissä oli yksi laukka-askel ja tokan ja kolmannen välissä kaksi. Se oli minulle aika kiva harjoitus, sillä jouduin keskittymään muuhunkin, kuin vain siihen, että mennään vaan yli.. :D Okserit ovat olleet minulle tähän saakka vähän jänniä, mutta nyt ne eivät minua pelottaneet sen enempää, kuin muutkaan. Kyllä huomaa, että vähitellen saan varmuuttani takaisin ja hyppääminen onkin tullut todella kivaksi.
Ilma oli ihan järjettömän kuuma, vaikka hypättiin vasta illalla. Silti Remi oli energinen ja välillä vähän liian energinen, pari liian innostunutta pystyyn hyppäämistä tuli taas koettua, mutta muuten oli kyllä tosi hyvä valmennus. Ihmettelyä aiheutti kyllä, kun Remi nosti useaan otteeseen väärää laukkaa :/  Vaikka olisi nostanut kaarteessa, niin sieltä se väärä nousi, eipä ole Remi ennen vääriä nostellut.
Loppuviikon lämpötilat ovat olleet niin järjettömiä, että ollaankin sitten laiskoteltu Remingtonin kanssa. Yritän tänään liikuttaa Remin joskus myöhään illalla jos vaan millään kykenee.. Yölämpötilakin oli kyllä viime yönä 29 astetta, niin katsotaanpa, että onko liikuttamisessa mitään järkeä tänäänkään.
Eilen olin taas kisahoitajana 38 asteen lämmössä, nyt tuli kyllä huomattua, missä se oma raja menee.. Meidän porukan hepat hyppäsivät hyvin kuumuudesta huolimatta, mutta päivä oli kyllä aivan liian rankka.. Paarmoja oli aivan järjettömät määrät, hevoset olivat hermostuneita, joten lähdettiin heti kotiin, kun vaan oli mahdollisuus.

Tässä taas pari ottamaani kisakuvaa valmennuslaisistani. Rautiaan hevosen ratsastaja saa onneksi kohta lisenssin ja pääsee kisaamaan hevosensa ansaitsemia korkeuksia, lisenssittömät luokat ovat vain 95senttiin saakka.. Haflingeri oli taas todella ahkera, alan vähitellen tykkäämään noista blondeista poneista, ne on kyllä todella kivan luonteisia.