Keskiviikko

Eilen Remington sai taas vähän treenailla laukkaansa. Vaihdeltiin kokoomisastetta paljon, alussa mentiin pidempänä, siitä vähitellen kootummaksi ja välissä sai taas hiukan pidentää. Lopuksi mentiin todella koottua laukkaa pienillä volteilla, sain Remin takaosan oikein kunnolla töihin. Remi oli helposti säänneltävissä, tehtiin paljon temponmuutoksia laukassa ja ravissa. Ravissa tehtiin muutamat väistöt ja nekin meni varsin kivasti.
Lopuksi huomasin Remin väsyvän, se hikoili itsensä vaahtoon, eilen kun oli taas kunnon trooppinen kuumuus ja kosteus.
Tänään itseäni huimasi päivällä niin päätin lähteä ihan vaan iltakävelylle Remin kanssa. Kävelystä ei kyllä oikein tullut mitään, kun paarmoja oli niin helvetillisesti. Pellolla pystyi vielä justjust kävelemään, mutta metsässä tuntui, kuin paarmat olisivat päättäneet syödä meidät hengiltä.. Oli tarkoitus räpsiä muutamat kuvat kauniissa aurigonlaskussa, mutta paikoillaan oleminen täytyi kyllä unohtaa.
Remin kesäsuunnitelmiin ei ole vielä tullut varmuutta, yksi vaihtoehto olisi, että Remi lähtisi vanhan hoitajansa mukaan Saksaan elokuuksi, kolmen tunnin reissu vaan vähän jännittää, kun Remi ei ole mikään rutinoitunut matkustaja. Lyhyet matkat, mitä Remiä on tullut kuljeteltua ovat menneet kyllä aina ilman ongelmia, mutta näillä helteillä kolme tuntia saattaisi olla kyllä vähän liian stressaavaa. No, ainakin loppuheinäkuun suunnitelmat ovat varmat; Remi saa olla laitumella ja se juoksutetaan/maastoillaan ainakin pari kertaa viikossa.
Tässä olisi nyt vielä muutama päivä aikaa täällä kotona, tiistaina lähden sitten Suomeen. Pitää ottaa ilo irti näistä viimeisistä päivistä, Remingtonia tulee kyllä ihan kauhea ikävä..