Lisää voimaa!

Meidän normaaliin viikkoon kuuluu aina myös juoksutusta, mitä olen aina pitänyt erittäin tärkeänä lisänä kuntoutettavien hevosten kanssa. Morillon ei toki ole kuntoutettava, vaan nuori, mutta lähestyn molempia aikalailla samanlaisin ottein. Tärkein asia nuoren kanssa on se, että sille annetaan tarpeeksi aikaa kehittyä ja saada lisää voimaa. Uskoisin Morlin olevan nyt lopettanut korkeuskasvunsa, joten voin ruveta keskittymään tarkemmin sen voiman kasvattamiseen, kun sen kroppa voi nyt käyttää kaiken energiansa ainoastaan siihen.

Juoksutan ihan jo senkin takia, etten edes jaksaisi ratsastaa joka päivä. Pääsen välillä niin myöhään tallille, etten yksinkertaisesti kerkeä ruveta ratsastamaan ja usein olen myös jo ratsastanut asiakkaiteni hevosia. Morillon on onneksi erittäin simppeli juoksutettava ja se huomaa selvästi eron siinä, että hölkätäänkö vai tehdäänkö oikeasti töitä. Välillä otan ihan vain naruriimun tai normaalin riimun ja annan sen hölkätä liinassa, yleensä päästän sen silloin myös juoksemaan vapaana, mitä ylipäätänsä teen varsinkin nyt talvella erittäin usein. Yleisestiottaen aina ratsastuksen tai juoksutuksen päätteeksi otan siltä kaikki kamat pois ja päästän sen vapaaksi maneesissa. Välillä se ottaa vielä kunnon laukkaspurtit ja välillä se vähän hölkkäilee ympäriinsä. Kunnon treenien jälkeen se yleensä vain kävelee ympäriinsä, tällä tavoin se tekee itsekseen loppukäynnit ja itse voin sillä välin viedä satulan tai muut kamppeet talliin. Kun on vähän aikaa, niin minun on täytynyt vähän opetella uusia ajankäyttötapoja, jotta saan kaikki asiat hoidettua... Onneksi Morillon on sopeutunut hyvin minun välillä vähän kiireiseen elämäntyyliini.

Yleensä juoksutus on meillä kuitenkin ihan yhtälailla töitä, kuin ratsastuskin. Yksi tapa treenata hevoselle voimaa ja pistää sen pää kunnolla raksuttamaan, on maapuomien ja kavalettien yli juoksuttaminen. Usein laitan 4-5 maapuomia peräkkäin ympyrälle ja niitä vastapäätä kavaletin. Välillä vielä toisen kavaletin yleensä X:n kohdalla olevan kavaletin ja puomien välille, (riippuen juoksutussuunnasta) jotta hevonen saa maapuomien jälkeen vähän venyttää askelta. Maapuomien välit laitan raville sopiviksi, ehkä aavistuksen pidennettynä, jos tarkoitus on saada hevonen myös venyttämään ravia pelkkien jalkojen nostamisen lisäksi.

Riippuen vähän siitä, mitä haluan treenata, käytän joko sivuohjia tai sitten pessoa-juoksutussysteemiä, kapsonia tai sitten en mitään härveleitä. Käytän pessoaa ehkä vähän väärin, mutta Morlille on tarpeetonta laittaa se kireälle, kun se osaa ihan itse liikkua haluamallani tavalla, mutta toki pessoa antaa sille tietyt "raamit" löysälläkin. Käytän pessoaa kuitenkin mielelläni ihan senkin takia, kun haluan joskus opettaa Morlin ajolle ja haluan totuttaa sen kaikkiin heiluviin vempeleisiin niin sen takana, kuin kyljilläkin. Morli ei ole koskaan ihmetellyt pessoaa, ei oikeastaan edes ensimmäisellä käyttökerralla ja pidänkin tärkeänä, ettei se stressaa mitään, mitä se koskaan "joutuukaan" käyttämään.

Usein tehdessäni puomitreeniä, laitan Morlille pessoan ja normaalit suitset sen normaalilla kuolaimella. Tällä hetkellä käytämme edelleen kolmipalaa, mutta olen vaihtanut oliivin liikkuvaan renkaaseen, löysin jostakin Marliesin vanhoista kamppeista jonkun ihmeellisen kuolaimen, jossa on yksi lisärengas, en oikein tiedä mikä se on, mutta laitan ohjat kiinni siihen, kuten täysin normaaliin liikkuvaan renkaaseen. Olen kadottanut normaalin kolmipalani jonnekkin, enkä ole raskinut ostaa uutta, koska toivon sen vielä löytyvän ja kyseessä on kuitenkin 130e arvoinen kuolain.. Eli tällä hetkellä mennään vähän oudonnäköisellä kuolaimella, mutta eipä muulla ole väliä, kuin sillä, että Morillon on sillä hiukan parempi, kuin oliivikuolaimella.

Eilen tein taas puomi/kavalettitreeniä viidellä puomilla ja vaikeutin harjoitusta vielä korottamalla kolmea viimeistä puomia ulkopuolelta. Välillä teen myös niin, että korotan jokatoista tai vaikka vain yhtä, mutta sitten sisäpuoleltakin. Saatan vaihdella myös yhden juoksutuskerran aikana korotettujen puomien järjestystä tai sitten laitan kavaletin maapuomien jälkeen/väliin. En pistä hevosta ihan joka kierroksella ylittämään puomeja, vaan välillä annan sen laukata isommalla ympyrällä puomien ulkopuolelta tai sitten pienemmällä ympyrällä puomien sisäpuolelta, jolloin hevonen toki joutuu kokoamaan lisää ja homma on taas erilaisella tavalla rankkaa. Välillä taas ohjaan Morlin vähän "huonosti" hiukan vinossa puomeille, välillä vähän ulompana ja välillä taas vähän sisempänä... Yleensä teen puomityötä ravissa, mutta välillä muutan välit laukalle sopivaksi tai pyydän esim puomien jälkeen laukkaan, jossa saa sitten ylittää kavaletit ja sitten ennen puomeja taas raviin.

Morillon tarvitsee aika paljon aivotyötä ja näillä harjoituksilla ja vaihtelemalla tehtäviä, saan sen selvästi miettimään, mitä se joutuu tekemään. Pelkkä voimatreeni muuttuukin nopeasti myös aivotyöksi, kun tarjoaa vaihtelua.

Alla video eiliseltä puomiharjoitukselta, jossa näkee, kuinka Morillon nostelee kiltisti jalkojaan ja kuinka hyvin se hakee itse matalampaa muotoa ja laittaa selkälihaksensa kunnolla töihin.

Mielestäni kyllä todella toimiva ja tehokas harjoitus, tietysti taukoja unohtamatta, ettei touhu ole liian rankkaa ja hevosella lopu mielenkiinto. Morillon on onneksi kiltti puurtaja ja tekee kaiken aikalailla tasan niin, kuin siltä vain viitsin pyytää :)

Käytän toki puomeja ja kavaletteja myös ratsastaessa, tässä tyytyväinen Morillon perjantain kavalettitreenin jälkeen :)

Hyvää alkanutta vuotta!

Meillä ei ole tapahtunut oikein mitään ihmeellistä sitten viime kerran, edelleen tehdään hommia ahkerasti ja Morillon sen kuin kehittyy. Joulukuun alussa lähdimme taas korottamaan vaatimustasoa ja nyt Morillon joutuu kyllä jo kunnolla töihin.

Olin itse joululomalla Suomessa viikon ja sen ajan Klaus ratsasti, kuten myös sen jälkeen, kun itse olen ollut taas kovassa flunssassa, jonka otin tuliaiseksi mukaan Suomesta. Olen itse nyt vasta pariin otteeseen jaksanut ratsastaa tammikuun puolella..

Ennen joulua Morillon rupesi vähän testailemaan, kun olen aika paljon treenannut laukannostoja. Sille jäivät ne nostot aikalailla päälle ja viime viikkoina se on sitten aina mielummin yrittänyt nostella laukkaa, kuin jatkaa isommassa ravissa. Hienoahan se tietysti on, että se laukka on ruvennut nousemaan helpommin, mutta nyt sitten saakin ravia hioa ihan eritavalla, kun se on keksinyt, että se laukka onkin vähemmän rankkaa, kuin iso ravi.

Vähän on siis saatu keskustella, mutta en kyllä voi valittaa, kun koko viisvuotisvuosi meni niin ongelmitta ja täysin ilman teineilyjä. Nyt kuusivuotiaaksi kääntyvä Morillon onkin alkanut tajuamaan voimansa, en nyt sano, että se edelleenkään teineilisi, mutta huomaa, että sillä alkaa olla voimaa ja enemmän omaa tahtoa.

Nyt olemme sitten siirtäneet laukannostoharjoitukset enemmänkin käynti-laukka nostoihin ja käytetty se ylimääräinen laukkailukiinnostus siihen. Vähitellen nostot käynnistä ovat alkaneet toimimaan erittäin hyvin. Aluksi Morillon vähän kuumui niitä treenatessa, mutta nyt se on alkanut käyttämään voimansa enemmänkin siihen itse nostoon, kuin sen jälkeiseen laukkaan. Laukka on edelleen todella hyvää, on kyllä käsittämätöntä verrata millainen sen laukka oli esim vaikka viime vuoden alussa ja mitä se nyt on. Ero on valtava, vaikka sitä vuosi sitten vielä kuvitteli, että se laukka oli jo silloin hyvä.

Raviin taas on nyt ruvettu ratsastamaan enemmän askelpituutta, olemme nyt ruvenneet vaatimaan enemmän lisäyksiä ja nyt Morillon jaksaa lisätä ravia jo yllättävän pitkät pätkät. Lisäysten kanssa olemme olleet tähän saakka todella varovaisia ja otettu vain parin askeleen mittoja. Vähitellen sitä on nyt ruvettu treenaamaan ja katsomaan, ettei Morillon nosta lisäyksestä heti laukkaa, vaan todella pysyy siinä lisätyssä ravissa. Aina välillä saa olla kyllä tarkkana, mutta nyt, kun olemme keskittyneet enemmänkin niihin käyntinostoihin, alkaa ravikin taas pysymään ravina.

Olen nyt pyrkinyt siihen, että Morillon hyppää joko kanssani selästä käsin pieniä esteitä, puomeja ja kavaletteja noin kerran viikossa. Jos itse en hyppää, irtohypytän sitä. Irtohypytyksestä se nimittäin tykkää hirveästi ja on kyllä aina erittäin motivoitunut hyppäämään. En tarvitse mitään apuvälineitä irtohypytyksessä, ihan yksikseni ilman piiskaa ja yleensä ilman ääntäkin saan Morlin helposti hyppäämään yli, tässä alla video viime kerrasta, tämä on vielä joulukuun puolelta, ennen kuin lähdin Suomeen.

Alla muita kuvia joulukuulta! Tällä hetkellä ilma näyttää enemmänkin maaliskuulta, lumesta ei ole tietoakaan.. Onneksi sentään ennen joulua oli lunta parina päivänä, niin sain edes muutaman talvisen kuvan. Toivottavasti se talvi vielä tulisi, täällä on kyllä nyt ihan ihmeellinen varhaiskevät.. Hevosetkin ihmettelevät ja monet hevoset elelevät jo ihan kevättä rinnassa..