Juoksutan ihan jo senkin takia, etten edes jaksaisi ratsastaa joka päivä. Pääsen välillä niin myöhään tallille, etten yksinkertaisesti kerkeä ruveta ratsastamaan ja usein olen myös jo ratsastanut asiakkaiteni hevosia. Morillon on onneksi erittäin simppeli juoksutettava ja se huomaa selvästi eron siinä, että hölkätäänkö vai tehdäänkö oikeasti töitä. Välillä otan ihan vain naruriimun tai normaalin riimun ja annan sen hölkätä liinassa, yleensä päästän sen silloin myös juoksemaan vapaana, mitä ylipäätänsä teen varsinkin nyt talvella erittäin usein. Yleisestiottaen aina ratsastuksen tai juoksutuksen päätteeksi otan siltä kaikki kamat pois ja päästän sen vapaaksi maneesissa. Välillä se ottaa vielä kunnon laukkaspurtit ja välillä se vähän hölkkäilee ympäriinsä. Kunnon treenien jälkeen se yleensä vain kävelee ympäriinsä, tällä tavoin se tekee itsekseen loppukäynnit ja itse voin sillä välin viedä satulan tai muut kamppeet talliin. Kun on vähän aikaa, niin minun on täytynyt vähän opetella uusia ajankäyttötapoja, jotta saan kaikki asiat hoidettua... Onneksi Morillon on sopeutunut hyvin minun välillä vähän kiireiseen elämäntyyliini.
Yleensä juoksutus on meillä kuitenkin ihan yhtälailla töitä, kuin ratsastuskin. Yksi tapa treenata hevoselle voimaa ja pistää sen pää kunnolla raksuttamaan, on maapuomien ja kavalettien yli juoksuttaminen. Usein laitan 4-5 maapuomia peräkkäin ympyrälle ja niitä vastapäätä kavaletin. Välillä vielä toisen kavaletin yleensä X:n kohdalla olevan kavaletin ja puomien välille, (riippuen juoksutussuunnasta) jotta hevonen saa maapuomien jälkeen vähän venyttää askelta. Maapuomien välit laitan raville sopiviksi, ehkä aavistuksen pidennettynä, jos tarkoitus on saada hevonen myös venyttämään ravia pelkkien jalkojen nostamisen lisäksi.
Riippuen vähän siitä, mitä haluan treenata, käytän joko sivuohjia tai sitten pessoa-juoksutussysteemiä, kapsonia tai sitten en mitään härveleitä. Käytän pessoaa ehkä vähän väärin, mutta Morlille on tarpeetonta laittaa se kireälle, kun se osaa ihan itse liikkua haluamallani tavalla, mutta toki pessoa antaa sille tietyt "raamit" löysälläkin. Käytän pessoaa kuitenkin mielelläni ihan senkin takia, kun haluan joskus opettaa Morlin ajolle ja haluan totuttaa sen kaikkiin heiluviin vempeleisiin niin sen takana, kuin kyljilläkin. Morli ei ole koskaan ihmetellyt pessoaa, ei oikeastaan edes ensimmäisellä käyttökerralla ja pidänkin tärkeänä, ettei se stressaa mitään, mitä se koskaan "joutuukaan" käyttämään.
Usein tehdessäni puomitreeniä, laitan Morlille pessoan ja normaalit suitset sen normaalilla kuolaimella. Tällä hetkellä käytämme edelleen kolmipalaa, mutta olen vaihtanut oliivin liikkuvaan renkaaseen, löysin jostakin Marliesin vanhoista kamppeista jonkun ihmeellisen kuolaimen, jossa on yksi lisärengas, en oikein tiedä mikä se on, mutta laitan ohjat kiinni siihen, kuten täysin normaaliin liikkuvaan renkaaseen. Olen kadottanut normaalin kolmipalani jonnekkin, enkä ole raskinut ostaa uutta, koska toivon sen vielä löytyvän ja kyseessä on kuitenkin 130e arvoinen kuolain.. Eli tällä hetkellä mennään vähän oudonnäköisellä kuolaimella, mutta eipä muulla ole väliä, kuin sillä, että Morillon on sillä hiukan parempi, kuin oliivikuolaimella.
Eilen tein taas puomi/kavalettitreeniä viidellä puomilla ja vaikeutin harjoitusta vielä korottamalla kolmea viimeistä puomia ulkopuolelta. Välillä teen myös niin, että korotan jokatoista tai vaikka vain yhtä, mutta sitten sisäpuoleltakin. Saatan vaihdella myös yhden juoksutuskerran aikana korotettujen puomien järjestystä tai sitten laitan kavaletin maapuomien jälkeen/väliin. En pistä hevosta ihan joka kierroksella ylittämään puomeja, vaan välillä annan sen laukata isommalla ympyrällä puomien ulkopuolelta tai sitten pienemmällä ympyrällä puomien sisäpuolelta, jolloin hevonen toki joutuu kokoamaan lisää ja homma on taas erilaisella tavalla rankkaa. Välillä taas ohjaan Morlin vähän "huonosti" hiukan vinossa puomeille, välillä vähän ulompana ja välillä taas vähän sisempänä... Yleensä teen puomityötä ravissa, mutta välillä muutan välit laukalle sopivaksi tai pyydän esim puomien jälkeen laukkaan, jossa saa sitten ylittää kavaletit ja sitten ennen puomeja taas raviin.
Morillon tarvitsee aika paljon aivotyötä ja näillä harjoituksilla ja vaihtelemalla tehtäviä, saan sen selvästi miettimään, mitä se joutuu tekemään. Pelkkä voimatreeni muuttuukin nopeasti myös aivotyöksi, kun tarjoaa vaihtelua.
Alla video eiliseltä puomiharjoitukselta, jossa näkee, kuinka Morillon nostelee kiltisti jalkojaan ja kuinka hyvin se hakee itse matalampaa muotoa ja laittaa selkälihaksensa kunnolla töihin.
Mielestäni kyllä todella toimiva ja tehokas harjoitus, tietysti taukoja unohtamatta, ettei touhu ole liian rankkaa ja hevosella lopu mielenkiinto. Morillon on onneksi kiltti puurtaja ja tekee kaiken aikalailla tasan niin, kuin siltä vain viitsin pyytää :)
Käytän toki puomeja ja kavaletteja myös ratsastaessa, tässä tyytyväinen Morillon perjantain kavalettitreenin jälkeen :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti