keskiviikko 12. lokakuuta 2016

Time flies when you're having fun

Aika selvästi kuluu nopeasti, kun on kivaa! Morillon on edelleen aivan mahtava, en yksinkertaisesti keksi mitään valitettavaa. En usko, että olisin voinut löytää sopivampaa hevosta, ainakaan parempaa nelivuotiasta en olisi löytänyt, vaikka olisin etsinyt vuosia. Morillon on aivan älyttömän kiva hevonen. Ei ole kauheasti kerrottavaa, kun joka ratsastuskerta menee hienosti ja edistystä tapahtuu aivan kaikilla tavoilla.

Aika kiva, kun ei tarvitse taistella tai keskustella yhtään mistään, hevonen yrittää aina parhaansa. Kyse on kuitenkin nuoresta hevosesta, joten onhan meillä tietysti asioita, joihin täytyy keskittyä enemmän, ei Morillonkaan täydellinen ole, vaikka usein siltä tuntuukin. Sen kanssa saa varoa, ettei se valu liian syvälle, itse huomaan selvästi, että heti, kun kippaan satulassa etunojaan, kippaa Morillon aivan samalla tavalla eteen. Ainahan minun täytyy keskittyä siihen, että pysyn suorassa, mutta nyt entistäkin tarkemmin. Meidän satula taitaa lähteä sittenkin vielä vaihtoon, sillä siinä Klaus ja minä kipataan molemmat vähän liian helposti eteen. Morillon on vaan sen verran lyhytselkäinen, että pidempi satula olisi sille jo vähän liian pitkä. Siksi minun täytyy opetella istumaan suorassa tai yksinkertaisesti pienentää itseäni...

Klaus ratsastaa edelleen 1-2 kertaa viikossa, vähän sen mukaan, miten olemme kerenneet. Minulla on onneksi nyt hirveät työstressit ohi ja kykenen taas ajattelemaan muutakin, kuin töitä.. Nyt tallille menee iloisena ja tosiaan jaksaa vähän tehdä ylimääräistäkin.. Vaikka aikani on ollut viime viikkoon saakka todella rajallista, olen valmentautunut Klausilla ja olen edelleen todella tyytyväinen. Yritän päästä valmennuskammostani eroon ja siinä Klaus on oikein hyvä apu. Tyytyväisyys on onneksi molemminpuolista, sillä Klaus ratsastaa aina hymy huulillaan ja kehuu Morillonin työmotivaatiota ja sitä, kuinka se tosiaan aina yrittää tosissaan. Kiva, kun valmentaja pääsee myös nauttimaan asiakkaansa hevosen ratsastamisesta, hänelle harvinaista herkkua, kun hänelle yleensä tuodaan aika epätoivoiset tapaukset. Meidän Morillon ei tosiaan ole epätoivoinen tapaus :)

Viime viikot olemme siis ahkeroineet enemmän ja vähemmän, pari viikkoa sitten halusin antaa Morlille vähän rennomman viikon, jonka jälkeen se jaksoi vielä entistäkin paremmin. Motivaatiota ylläpidämme tekemällä vähän kaikkea, Morillon saa maastoilla, juosta liinassa ja irtona tai lenkkeillä meidän teiniporukassa (1v kääpiöpinseri ja 1,5v staffimix) maastakäsin. Morillon tarhailee kaverin kanssa, joten se saa vapaapäivinäänkin touhuta tarpeeksi.

Tässä alla nyt kunnon kuvapläjäys aika pitkältä ajalta!
3.9.

3.9.

8.9.






9.10.

















2 kommenttia:

  1. Kyllä siinä on pointtinsa, miksi ainakin joskus pitää omistaa ongelmaton ns. perushevonen. Tuohon tunteeseen on nimittäin kovin vaikea päästä ja sitä tavoitella korjauskoulutettavilla hevosilla..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinäpä sen sanoit. Suosittelen lämpimästi kaikille, jotka ovat rämpineet projektien kanssa..

      Poista