riding by NELLI: Höpöttelyä

Jopas nämä viikot ovat valuneet hurjaa vauhtia eteenpäin... Talleilu on jäänyt aika taka-alalle, sillä olen ollut mökeillämme kärsimässä tuon tyhmän kandityöni kanssa.. Olen onneksi saanut jotakin aikaiseksi, mutta kyllä alkaa kiire tulemaan, kun kahden viikon päästä lähden takaisin kotiin Itävaltaan ja olen päättänyt, että ennen sitä pitäisi olla ihan vain viimeistelyä varten valmis. Toivotaan parasta..
Olen kyllä jonkin verran käynyt moikkailemassa Landoria, ratsastanut muutamat kerrat, mutta tietysti toin huonon tuurini mukaan Suomeen, eikä heppa ole ollut ihan täydessä ratsastuskunnossa. Ensimmäiset 3 viikkoa Landor oli landella laiduntamassa, eikä siellä ollut mitenkään erikoiset liikutusmahdollisuudet, joten suuri suunnitelmani saada jotakin fiksua ratsastuksellisesti aikaiseksi on kyllä nyt vähän epäonnistunut.
Tuotiin Landor muutama viikko sitten uusvanhaan talliinsa Rusalle, tallin pitäjä on vaihtunut, joten nämä pari viikkoa on mennyt totutteluun uusiin asioihin tallissa, jossa olen vuosikaudet käynyt. Vähän hassua, kun talli on täynnä uusia ihmisiä ja uusia hevosia, meitä vanhoja urheilutallilaisia kun jäi vain pari hassua, muut joutuivat valitettavasti muuttamaan muualle. No, maailma muuttuu, mutta on se kyllä jotenkin erikoista, miten oudolta voikaan tuntua. Uudet ihmiset ovat mukavia, mutta tietysti se meidän vanha porukka oli ihan oma juttunsa, joten kaipa sitä saa vähän ikävöidä vanhoja aikoja. No, ainakin puuhailen siellä saman hevosen kanssa, joten jotain tuttua siellä on kuitenkin.

Landor on ollut vähän hankala maastossa ja hyppinyt pystyynkin, mutta tosiaan aina vain muiden kanssa, kuin minun. Otin nyt haasteekseni saada se taliaivo Laakson kentälle ja kappas vain, ekalla yrityskerralla me kävästiin kentän reunalla katselemassa ja Landor oli tosi nätisti. En tajua, miten se hevonen onnistuu kusettamaan aina kaikkia muita ja on minun kanssani lähes poikkeuksetta hyväkäytöksinen. Ollaan nyt laukattukkin ihan pitkiä pätkiä ja aina ylämäissä annan Landorin vetää hullua vauhtia ja on kyllä ollut tosi mukavaa! Kun ottaa huomioon, että Landor ei ollut 10-vuotiaana maastoillut, niin siitä on tullut kyllä aika kiva maastoilukaveri näiden kohta parin vuoden sisällä. Muistan, kun 2010 jouluna sain olla ensimmäinen, joka sen kanssa lähti vähän kauemmas tallista kävelemään. Landor hyppi varmaan 20 kertaa pystyyn ja rupesi kuopimaan, kuin mikäkin 2v ori, ei meinattu päästä takaisin tallille, kun tielle paistoi kirkas talviaurinko puiden välistä, eikä Landor uskaltautunut sen yli.. Hengissähän siitä reissustakin selvittiin, mutta silloin kyllä tuntui siltä, ettei tuon otuksen kanssa olisi voinut kuvitellakaan lähtevänsä esimerkiksi laukkaamaan rennosti maastoon. Onneksi on tapahtunut edistystä, mutta saisi Landor kyllä oppia olemaan kunnolla ihan kenen vaan kanssa. Loppuviikosta yritän saada sen Laaksolle ihan kunnolla, olisi ihan mahtavaa, jos voitaisi joskus vielä laukata Laaksoa ympäri, tekisi tuollaiselle sotanorsun kokoiselle hevoselle hirmu hyvää.

Ainiin, toissaviikonloppuna lähdin katsomaan Tuntiratsastajien SM-kisoja Lahden Takkulaan, kun muutaman kaverin kavereita osallistui niihin. Olin kyllä kisojen tasosta niin järkyttynyt, että en kyllä tajua miten suurin osa on edes viitsinyt osallistua. Näki niin valtavia puutteita ihan perusratsastuksessa, että huhhuh. Pahin on, että tuomarikoppiin ei taidettu kutsua ketään edes pahoista ylilyönneistä, esim todella vahvasta raipan käytöstä kieltojen yhteydessä (nauratti myös, kun todella moni taputti hevosta kiellon jälkeen..). Olisin luullut, että tuollaisissa kisoissa puututtaisiin rikkeisiin enemmän, kuin normaalisti, sillä eiköhän suurin osa mene sinne oppimaan jotakin, eikä voittamaan. Tai enpä tiedä..
Olen kyllä ihmeissäni, millaista opetusta ratsastuskouluissa saadaan.. Eivätkö ihmiset osaa vaatia parempaa opetusta vai eivätkö ratsastuskenopettajat ja ohjaajat vain viitsi vaatia oppilaitaan oppimishalua/eivät viitsi opettaa.. Kieltoja ja yksinkertaisesti tyhmiä virheitä oli kyllä yllinkyllin, poniluokassa tuntui siltä, kuin yli joka toinen olisi hylätty.. Muutama yllättäjä oli kyllä onneksi mukana, mutta siisti ja nätti ratsastus oli kyllä harvinainen näky. Koululuokissa prosentit olivat hurjan hyviä, joka jäi ihmetyttämään. Yksikin sai kutosen lisäyksestä, jossa ei ollut pienintäkään lisäystä, sama tahmatassutahti jatkui molempien "lisäystenkin" läpi.. Katsottiin koulufinaalia ja lisäyksen taisi tehdä kaksi osallistujaa, muut eivät näyttäneet edes yrittävän.. Jos olisivat edes yrittäneet, niin prosentit olisivat voineet olla vaikka tsemppiprossia, mutta..

Huh, tulihan purkaus, mutta olen kyllä sitä mieltä, että tuonne kisoihin pitäisi vähän tarkemmalla seulalla päästää porukkaa, sillä siellä kuitenkin kisataan mestaruudesta, jolla pitäisi olla vähän suurempi arvo, kuin mikä kuva minulle nyt jäi.

Olen kyllä jo toisaalta todella iloinen, että parin viikon päästä pääsen takaisin kotiin. Ikävöin Remingtonia ihan valtavasti ja minua jännittää ihan hurjasti, mitä sille sitten ihan livenä kuuluu, kun vihdoin sen taas näen! Meillä on jo aika kivoja suunnitelmia syksylle. Pitää saada Remi klipattua ja olenkin etsiskellyt kuvia klipatuista hevosista, jotta osaisin päättää millä tavalla sen klippaan. Ristiselkä täytyy jättää karvaiseksi, jottei munuaiset vaan pääse kylmettymään, mutta esim kaula on pakko saada karvattomaksi, en kyllä millään jaksa samanlaista hikoilua, kuin viime talvena. Jos vaan jollakin on klippausneuvoja niin haluan kuulla kaikki vinkit! No, onneksi tässä on vielä aikaa pohtia! :)

Tähän perään muutama ottamani kuva tuntsareiden SM:stä.