Horsesitting

Ensimmäiset päivät horsesitterinä ovat menneet oikein kivasti. Eilen juoksutin Lunan pessoalla ja pistin sen kyllä oikein kunnolla hommiin. Tehtiin paljon siirtymisiä ja sain sen keskittymään todella kivasti. Pessoaan se tottui heti, eikä edes aluksi ihmetellyt sitä ollenkaan. Se teki töitä tyytyväisenä ja oli oikeasti kivaa touhuta sen kanssa.

Tänään sitten valmistauduin taisteluun, kun halusimme lähteä maastoon. Säilyimme kuitenkin täysin ongelmilta, sillä Luna oli todella kiltisti! Tehtiin kunnon kahden tunnin lenkki laukkapätkineen kaikkineen ja Luna nautti silminnähden kun annoin sen juosta sydämensä kyllyydestä. Oli muuten pikkuhepassa pikkuisen vauhtia.. Vähän jouduin sitä pidättelemään, kun se innostui oikein kunnolla juoksemaan maastokaveri Marcon perässä. Oli kyllä ihanan rentouttava maasto ja huomasin kyllä, että kyllä elämästäni on selvästi jotakin puuttunut, kun laukkapätkän jälkeen en meinannut saada hymyä pois kasvoiltani.

Suurimmaksi osaksi ihan vain kävelimme ja nautimme upeista maastoista ja mielettömistä maisemista. Nousimme 900m korkeuteen ja aamun kylmyys oli siellä kyllä melkoinen, mutta se ei onneksi haitannut meidän menoamme millään tavalla.

Kokeilin Lunalla meksikolaista turparemmiä ja Acasinan vanhaa Sensogan-kolmipalaa ja se oli tuolla yhdistelmällä parempi, joten taidan nyt viikonlopun aikana kokeilla noilla vermeillä kentälläkin.

Sori huonoista kuvista, mutta näistä nyt ainakin näkyy jollakin tavalla, millainen poni on kyseessä. On se kyllä aika hauska hevonen, kunhan joku antaa sille rajat, eikä vain rakkautta..

Odottelen mielenkiinnolla mitä nyt näiden parin viikon aikana tulen sen kanssa keksimään.