Mistäs se kaikki alkoikaan...

Grete

Piccolo

Aloitetaan pienellä historiikilla omasta hevostelutaustastani. Innostus ratsastusharrastuksen aloittamiseen alkoi, kun pääsin kerran kaverini mukaan Leppävaaran ratsastuskoululle ja ihastuin siellä mustaan Jackpot-ruunaan (joka muuten edelleen on tuntikäytössä Leppävaarassa). Jonkin ajan päästä oikeastaan äidiltäni salaa isäni varasi minulle paikan alkeiskurssilta, joka alkoi helmikuussa 2002. Olin onneni kukkuloilla, kun sain pyytämättä ensimmäisellä tunnilla ratsastaa Jackpotilla ja siitähän se alkoi; rakkaus hevosiin.

2004 sain ensimmäisen hoitoponini til-t. Greten, seuraavana vuonna halusin hoitaa mielummin hevosta, joten vaihdoin KWPN-ruuna Piccoloon. Syksyllä 2006 aloitin hoitamaan Ruskeasuon Urheilutallissa Riverboy "Ripa"-nimistä holsteiner-ruunaa. Vähitellen innostus ratsastuskoulumaailmaan lopahti, kesällä 2007 siirryin pelkästään yksityishevosten pariin. 2007 sain liikutettavakseni juuri eläkkeelle GP-kouluradoilta jääneen Iso Griffon, joka opetti minulle valtavasti. Iso G muutti vielä 2007 muualle ja Ripa myytiin kesällä 2008. Hyvin luonteikkaina ja upeina hevosina ne jäivät kyllä ikuisesti mieleeni.

Riverboy

Iso Griffo

Ripan tilalle tuli silloin 8v Lenny Kravitz, musta piirtopää. Lenny oli minulle kuin oma hevonen, mikään hevonen ei ole koskaan ollut minulle yhtä tärkeä, eikä mikään hevonen, ole opettanut minulle yhtä paljon. Kärsivällisyyttäni Lenny kasvatti valtavasti, sen luonne vaati pitkäjänteisyyttä ja ymmärrystä, mutta se palkitsi aina valtavalla onnellisuudentunteella, kun joku ennen vaikea asia ei enää ollutkaan vaikea. Lenny oli minulle se "elämän hevonen", jonka kuvittelin olevan myös se hevonen, joka tulee viettämään eläkepäivänsä kanssani. En olisi ikinä antanut sen omistajan myydä sitä kenellekkään muulle paitsi minulle. No, eipä päästy sinne saakka, kun Lenny 10-vuotiaana ähkypotilaana lopetettiin Viikin hevossairaalassa, 11.10.2010.

Lenny Kravitz

Landor

Keväällä 2010 olin aloittanut ratsastamaan 17v Tsekkiläistä puoliveristä Ramisia Reitstall Kastnerilla, Gallneukirchenissä, Itävallassa. Ramis oli rapakuntoinen entinen estehevonen, josta valtavalla työllä sain aikaiseksi varsin mukavan koulutuuppauskaverin. Keväällä 2011 Ramis muutti toiselle tallille ja koki muutoksen todella traumaattisena, olihan se elänyt viimeiset 15 vuotta samalla tallilla. Ramis sekosi täysin uudella tallilla, ensimmäiseen kuukauteen siihen ei edes sen kymmenen vuoden aikainen omistaja uskaltanut koskea.. Ratsastettavaa maneesittomalla tallilla Ramisista ei olisi saanut ilman aivan järjetöntä työpanosta, 18 vuotiaan hevosen alusta opettaminenkaan ei tuntunut kovin houkuttelevalta, joten päätin ruveta etsimään uutta hevosta. 

Ramis

Lennyn tilalle Suomihevosekseni tuli Landor, 11v oldenburgilainen. Sitä ratsastan aina Suomeen mennessäni ja tämän isokokoisen ruunan kyydissä saa kyllä nauttia sen upeista liikkeistä.

Lokakuussa 2011 löysin Remington Red:in, 12-vuotiaan, pienikokoisen täykkäri/trakehner-ruunan. Kuten Ramis, tämäkin oli pidetty todella vähällä liikunnalla, mutta ihastuin tähän piirtopäähän samantien. Nyt meillä on 4 kuukautta takana, joista 1,5 kuukautta olin ratsatuskiellossa. Tammikuussa aloitimme taas treenauksen, joten aivan alussa ollaan edelleen. Ja meidän treenistähän tämä blogi kertookin ;)

Remington Red

Muita mieleenjääneitä hevosia ovat tinkertamma Rosie, budjonnyi-ruuna Nikolai ja onhan niitä tietysti muitakin, mutta näiden kanssa olen ollut eniten ja mieluiten tekemisissä.