keskiviikko 17. lokakuuta 2012

Vihdoin taas esteitä!

Tänään oli taas pitkästä aikaa estevalmennus ja oli kyllä aivan superhauskaa! Uusi valmentaja on todella hyvä, oli ihan eri fiilis koko valmennuksen ja paljon mielummin (ja PAREMMIN) hypättiinkin! Aloitettiin ihan vain ristikolla ravissa ja muutamat ekat hypyt olivat aika laiskoja, laukassa ekat hypyt myöskin. Tehtiin ristikosta okseri ja edelleen Remington oli puoliunessa, yli mentiin kyllä, mutta itse lähdin ponnistamaan liian aikaisin ja Remington meinasi nukahtaa kesken hypyn. Seuraavaksi hypättiin pystyn ja okserin sarjaa kolmella laukka-askeleella, jolla oma keskittymiseni vähän herpaantui ja mentiin ensimmäisellä oikealta ohi okserista, mutta tokalla kerralla meni hyvin, vaikka väliin tulikin neljä askelta.. Kolmas kerta todensanoo selvästi ja sitten menikin hyvin, kolmella askeleella.
Saatiin Remingtoniin kyllä aikalailla vauhtia, kun kokeiltiin, että mitäs se sanoisi vesihaudasta ja siihen saatiinkin sitten päivän eka kielto. Kokeilin kaksi kertaa ja molemmilla kerroilla Remi oli jo hyppäämässä, mutta sitten kauhistuneena jäikin tuijottamaan vettä. Oliver hyppäsi selkään ja Remi kielsi taas viime sekunnilla, hyppäsi muutamat kerrat pystyyn ja pörisi, mutta tokalla kerralla menikin oikein todella kiltisti yli. Hyppäsin itse takaisin selkään ja päästiin veden yli ihan ilman ihmettelyä.
Lopuksi mentiin vielä pieni rata, ensin okseri, sitten pysty-okseri-sarja, vesi ja taas okseri. Remi jotenkin heräsi vasta kunnolla siinä vaiheessa. Oli kyllä ensimmäinen kerta koskaan, että sain oikein kunnolla pidellä Remingtonia. Ihan mieletön fiilis, kun Remi oikein kunnolla "imi" esteelle, pääsin itsekin hyvin vauhtiin. Hyppäsin lopuksi okserin yksittäin vielä muutamaan otteeseen ja tajusin vähitellen, että minun täytyy ponnistaa vasta siinä vaiheessa, kun hevonenkin hyppää, ei kaksi metriä ennen estettä.. Heti, kun sain pidettyä pohkeet kiinni ennen estettä ja sen takapuolen siellä satulassa niin jopas alkoi tuntumaan koko hyppääminen ihan erilaiselta, oikeastaan ihan MAHTAVALTA.
Olin todella tyytyväinen ja iloinen, kun Remington oli niin innoissaan, oli ihan mieletön fiilis, kun siihen sai kunnolla vauhtia. Vähän heräiltiin hitaasti, mutta lopussa olin kyllä todella, todella tyytyväinen. Tälläistä esteratsastuksen kai täytyy olla, hyviä fiiliksiä ja yhden valmennuksen aikana monen uuden asian tajuamista. Harmittaa, kun Oliverin valmennukset ovat aika arvokkaita, niin en kyllä voi kovin usein niitä ottaa, mutta kuhan välillä päästäisiin hyppäämään niin sekin riittää, jos fiilikset ovat noin hyviä! 
Vanhempani olivat tänään tosiaan katsomassa ja äitini otti kasan lyhyitä videoita, kaikki epätarkkoja.. No, saatiinpahan ainakin yksi kuva, joka on tarkka :D
Huomenna lähdetään Alpeille, viikonlopuksi Italiaan ja maanantaina tai tiistaina tullaan taas takaisin kotiin. Italiassa yritän päästä ratsastamaan jos vain aikaa löytyy, muuten aijon nauttia maailman kauneimmista maisemista ja ihanasta loppusyksyn auringosta. :) Palaillaan taas ensi viikolla :)
N&R & N&B.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti