Kokeilin tänään sitä tammaa ja kyllähän se minulle sopi. Ratsastan sen tiistaina uudestaan ja katsotaan sitten eteenpäin, että mitä tehdään. Hiukan laiskaa menoa oli kyllä tänään, mutta normaalisti tamma on aikamoinen hysteerikko. Olin kyllä todella iloinen, kun pääsin kunnolla ratsastamaan ja vielä kun kaikki toimi niin mikäs sen parempaa. Aloittelin ihan vain pysähdyksillä ja siirtymisillä, huomasin heti, että yhteistyömme toimii. Laukka on ehdottomasti tamman vahvin askellaji, ihanan pyörivää! Ravikin oli mukava istua eli minulle jäi hyvin positiivinen olo ja olen oikeasti innostunut tekemään töitä sen tamman kanssa.
Remi oli taas oikein harvinaisen pirteä, ratsastin eilen ja se olisi mielellään tehnyt enemmän, kuin viitsin pyytää. Minua pelottaa ratsastaa Remiä, kun en tiedä, missä se raja on, että milloin ratsastus on sille liian raskasta.. En tiedä mitä tekisin tämän pelkoni kanssa, sillä nyt minua suurimmaksi osaksi vain ärsyttää touhuta Remin kanssa.. Se on niin pirteä ja hyvinvoivan oloinen, mutta jännitän koko ajan, että teen jotakin väärin ja tulisikin takapakkia.. Tänään juoksutin, jotta pystyin tarkkailemaan helpommin miten Remi liikkuu. Se liikkui oikein hyvin, eikä millään meinannut malttaa pysyä ravissa. Laukassa vähän jopa heitteli innoissaan päätään ja näytti nauttivan liikunnasta oikein kunnolla.. Juuri siksi minusta tuntuu niin kamalalta pyytää siltä niin vähän ja lopettaa ennen kuin ollaan päästy edes kunnolla alkuun. Huomenna pidän kokonaan tallittoman päivän, jotta saan taas ajatuksia vähän kasaan. Pitää saada vähän koulujuttujakin tehtyä, enkä jatkuvan Remistä huolehtimisen välissä saa hetkeäkään rauhaa ajatella jotain muuta.. Odottelen sitä kuukauden päässä olevaa klinikkakäyntiä, sillä toivon, että Remin ennustetta vielä jotenkin muutettaisiin hiukan positiivisempaan suuntaan.. Aina voi toivoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti