Takaisin kotona!

Olin torstaihin saakka tosiaan Saksassa ja hurautin vielä 600km ajamisen jälkeen vielä tallille. Oliver oli liikuttanut Acasinan lauantaista saakka, joten onneksi Acasina oli joutunut hommiin, vaikka itse en ollutkaan kotona. Eipä sitä Acasinasta paljoa huomannut, sillä se oli melkoisen energinen ja pukitteli aluksi oikein mojovia pukkeja. Vähän aikaa jaksoin touhua, mutta sitten jo hermostuin ja ratsastin kunnolla eteen, niin loppui pukitteleminen. Acasina on nyt ollut niin menevällä tuulella, että ainut, mikä auttaa, on se, että sen sitten pistää oikein kunnolla eteenpäin, niin se takapää ei nouse ilmoihin..

Laukattiin paljon, jotta Acasina sai purkaa energioitaan ja sain sen aika kivasti vertymään. Ei tehty oikein muuta, kuin paljon pääty-ympyröitä ja isohkoja voltteja. Tehtiin laukan sisällä paljon temponmuutoksia, jotta Acasina joutui keskittymään minuun, vaikka saikin juosta.

Acasina tuijotteli lyhyttä sivua ja otin raipan hetkeksi avuksi, mutta vain sen mukaan ottaminen auttoi jo tarpeeksi, en sillä joutunut kertaakaan koskettamaan hevosta, kun se heti tajusi lopettaa tuijottelun.

Perjantaina menin töiden jälkeen tallille ja jouduin jonkin aikaa odottelemaan, että pääsin maneesiin, kuin muilla oli estevalmennuksia. Lämmittelyt tehtiin kentällä tihkusateessa juoksuttaen. Acasina juoksi ihan täysiä ja oli kyllä hyvä, että se sai vähän purkaa energioitaan, tai niin minä ajattelin. Kun päästiin maneesiin, oli Acasina vieläkin aika pommi, mentiin puomeja, joita ei oltu vielä keretty kantaa pois ja Acasina olisi halunnut juosta edelleen. Pari kertaa se teki lehmänpotkuja ja sitä kiukutti kunnolla, kun se ei saanut juosta.

Vähitellen se onneksi rauhoittui, kun se joutui kunnolla hommiin. Ei olla vielä paljoa harjoiteltu sivuttaisliikkeitä, mutta perjantaina pistin Acasinan väistämään ravissa ja se onnistuikin oikein hyvin. Pyysin väistössä kaulan yliasetusta, jotta heppa olisi todella joutunut venyttämään kylkiään ja keskittymään jalkoihinsa. Taisi olla Acasinalle aika hyvä harjoitus, kun se rentoutui varsin hyvin.

Myöhään eilen illalla juoksutin Acasinan sivuohjilla, kun olin koko päivän kärsinyt päänsärystä, enkä ollut kyennyt lähtemään aikaisemmin tallille. Se oli superkiltisti ja pistin sen spurttailemaan kunnolla ja sehän sitten tosiaan juoksikin. Se oli mukavan rento ja letkeä, ei vetänyt ollenkaan sivuohjia vastaan, kuten on ennen saattanut tehdä. Se venytti ravissa kivasti eteen-alas ja oli kyllä oikein ahkera ja liikkui todella irtonaista ravia ja laukkaa.

Hevosenhankintarintamalle ei kuulu mitään uutta, eikä tule myöskään kuulumaan. Saksanreissulla tein päätöksen, että tilanne saa nyt rauhassa pysyä tälläisenä, enkä jatka etsintöjä enää ollenkaan. Jos satun törmäämään johonkin kiinnostavaan varsaan, saatan harkita ottaa sellaisen kasvamaan jonnekin, mutta muuten en tähän tilanteeseen ole enää hevosta harkitsemassa. Aika hassu olo on kyllä tämmöisen päätöksen jälkeen, mutta en halua, että hevonen sitten ensi vuonna tulee vaikuttamaan siihen, että mihin olen muuttamassa. Tulee olemaan nimittäin tarpeeksi vaikeaa muuttaa täältä pois jo ihan muistakin syistä, niin en todellakaan halua vaikeuttaa päätöksentekoa. Eipä muutto mikään pakko olisi, mutta tarkoitus on ollut koko ajan keretä nähdä elämässä muitakin paikkoja. Voihan tänne sitten aina palata, jos en löydäkään kivempaa paikkaa. Mutta näillä näkymin olisi kyllä tarkoitus lähteä muuttamaan hevosettomana..

Eipä sitä koskaan saa suunnitella, kun ei mikään koskaan mene suunnitelmien mukaisesti, mutta nyt voin rauhassa nauttia Acasinasta ja siitä, että kerrankin on rahaa joskus panostaa vaikka ihan itseensäkin, eikä aina vain hevosiin :)