Pyysin tänään Oliveria ratsastamaan Acasinan ja se olikin oikein hyvä idea. Pääsin vähän analysoimaan Acasinan käytöstä ja liikkumista ja sain muutaman hyvän vinkin. Kyllä sen suu kävi Oliverinkin kanssa, täytyy nyt vähän pitää asiaa silmällä. Acasina oli muuten oikein hyvä, Oliver sanoi, että se on kyllä parantunut nyt kuukauden aikana oikein roimasti ja sehän oli tietysti tosi kiva kuulla. Jotakin on siis tullut tehtyä oikein :)
Ravissa Acasina jää nyt usein liian korkeaan muotoon ja se on hirmuisen hankala saada matalammalle kaulalle. Siksi gogue pysyy jatkossakin mukana liikutuksessa, vaikka sitä ei tänään käytettykään. Nyt on kuitenkin ylipäätänsä paljon helpompi saada Acasinan pää alas. Laukassa Acasina pysyy pyöreampänä ja on paljon helpompi suusta. Laukka on siis ehdottomasti sen paras askellaji ja nyt yhtäkkiä voisin laukata koko ajan, vaikka alussa olisin istuskellut Acasinan ravissa vaikka maailman ääriin. Näinpä tänään myös, että kyllä Acasina osaa laukankin vaihtaa.
Hyppäsin itse vielä lopuksi selkään ja Oliver katsoi meidän touhua sivusilmällä ja huuteli muutamat neuvot ja kommentit. Acasina tuntui hyvältä, mutta jo vähän väsyneeltä, joten en kauheasti viitsinyt siltä enää vaatia, kun se oli kerta Oliverin kanssa ollut jo niin ahkera. Käveltiin lopuksi pitkät loppukäynnit ja Acasina pääsi kuivattelemaan solariumiin, joka ei hämmennä sitä enää ollenkaan.
Ylipäätänsä Acasinassa näkyy kehitys mukavan nopeasti ja kun ottaa huomioon, että se on kesällä ollut vielä täysin ratsastamattomissa (hyppinyt pystyyn, ei mennyt eteenpäin, potki, pukitti) niin huonosta käytöksestä ei näy enää oikein mitään jälkiä, paitsi suun aukominen ja ajoittainen pään heiluttelu, jos jokin ei tapahdu sen tahtomalla tavalla. Muutamia pukkeja se on kyllä esitellyt, mutta niistä en kyllä osaa huolestua. Olen nyt tehnyt Acasinan kanssa hommia reilun kuukauden ja on kyllä pakko myöntää, että olen aika tyytyväinen siihen, mitä ollaan saatu aikaiseksi.
Alla muutama kuva, jotka napsin videolta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti