Valmennusviikonloppu

Meillä oli lauantaina ja eilen Sabsin kouluvalmennus, Acasinan kanssa nyt ensimmäistä kertaa. Ensimmäisenä kun Sabsi tuli maneesiin häneltä pääsi lausahdus "no jopas on mielenkiintoinen rakenne". Vähän mietiskelevän näköisenä hän halusi aluksi nähdä muutaman kierroksen ravissa ja laukassa ihan vain, jotta näkisi, että miltä touhumme näyttää.

Alussa Sabsi pisti minut keskittymään siihen, että aina ennen nurkkaa ratsastin eteen ja heti, kun Acasina reagoi, myötäsin ohjasta. Muutenkin hän yritti saada minut myötäämään useammin, mutta kuitenkin olla unohtamatta käyttää ohjaa.

Acasinan hankaluus on se, ettei se ole ihan täysin vielä ymmärtänyt pohkeen merkitystä. Pohjeavut eivät oikein mene läpi tai jos menevät, niin reaktio tulee usein liian myöhässä. Keskityimme ahkerasti siihen, että yritin selvittää Acasinalle, mitä oikeasti halusinkaan niillä pohjeavuilla saavuttaa.

Samoja harjoituksia jatkettiin eilenkin, mutta Sabsi vaati minulta jo vähän rohkeampaa ratsastusta. Acasina kun on todella herkkä, mutta se ei tarkoita, että saisin kuitenkaan vain matkustella pitkin ohjin. Sabsin mielestä suun aukomisen tutkailun saan tässä vaiheessa unohtaa, se on kuulemma tässä vaiheessa näin raa'alla hevosella yksi viimeisistä huolenaiheista. Huomasin nyt, että HETI, kun Acasina rentouttaa suunsa, on kaikki helpompaa. Mutta, jotta se rentouttaa suunsa, minun täytyy tehdä myös ohjalla jotakin. En vain saa jäädä vetämään ja aina heti, kun huomaan, että suu rupeaa toimimaan oikein, täytyy muistaa kiittää ja ratsastaa eteen.

Lopuksi kysyin, että miten minun kannattaisi ruveta opettamaan Acasinalle peruuttamista ja kokeiltiin sitten Sabsin avulla ottaa muutama askel taaksepäin. Kyllähän Acasina nyt, kun olen peruutuksia maastakäsin harjoitellut, ymmärsi jo hiukan paremmin, että mistä on kysymys. Sabsi oli sitä mieltä, että tässä vaiheessa minun kannattaisi aina pyytää joku maastakäsin avuksi, jotta Acasina tajuaisi peruutuksen oikealla tavalla. Selästä sitten vasta siinä vaiheessa, kun peruutus onnistuu hyvin maastakäsin.

Aikamoisen hyviä vinkkejä saatiin molempina päivinä ja olen kyllä itseenä ja Acasinaan oikein tyytyväinen, molempina päivinä oltiin lopuksi molemmat rentoja ja sehän se tarkoitus onkin. Sabsi on sitä mieltä, että Acasinasta tulee vielä oikein hyvä ratsu, kunhan sille antaa aikaa ja muistaa sen, ettei raaka hevonen voi tietää mitä siltä tahdotaan, jos sille ei ole sitä opetettu. Sen kapea kaula tietysti tulee aiheuttamaan omat hankaluutensa, mutta vain ottamalla sen asian huomioon, saa noinkin kapean kaulan lihaksistoa kehittymään.

Tänään jatketaan treeniä Sabsin neuvot mielessä ja huomenna olisi sitten vielä Oliverin valmennus. En nyt vielä tiedä, että hypätäänkö me vai mennäänkö kavaletti/puomitreeniä, mutta viime viikon hyvän fiiliksen takia voisin jopa ihan mielelläni hypätäkin.