Nyt on tullut sulateltua pari päivää tuota isoa päätöstä ja olen nyt rauhallisin mielin pohtinut asioita. Viime viikko oli jotenkin niin järjettömän tunteellinen, mutta nyt olen kyennyt ajattelemaan järkevämmin. Tunteiden kannalta jatkaisin Remingtonin kanssa ja unohtaisin oman kunnianhimoni, mutta siinä ei olisi mitään järkeä. Tiedän turhautuvani vain vielä enemmän jos en tee asialle jotakin. Se jotakin nyt tässä tapauksessa on vaan yrittää päästä asioiden yli ja hyväksyä tilanne.
Remington on ihana hevonen ja siksi se on ansainnut kuntonsa vaativan rauhallisemman elämän. Sen kunto ei tule mahdollistamaan niitä suunnitelmia, mitä minulla oli. Ei ole reilua vaatia sitä kehittymään, kun se ei siihen kykene. Lennyn jälkeen lupasin itselleni, ettei mikään hevonen saa tulla minulle ikinä enää niin tärkeäksi. Kun sen lupauksen pitäminen olisikin ollut helpompaa.. Hevosen kanssa tehty yhteistyö vain aiheuttaa vahvan tunnesiteen, mille ei järkevä ajattelu voi yhtään mitään.
Tällä viikolla olen liikutellut Remiä rennosti, se on saanut juosta irtona ja olen mennyt paljon käyntiä ilman satulaa. Tänään vähän ravasin ja laukkasin riimulla ja ilman satulaa, Remi oli yllättävän kiltisti, kun ottaa huomioon, että on liikkunut niin paljon vähemmän, kuin normaalisti. Kokeilin vähän pyytää Remiä edes edestä pyöreäksi, mutta heti alkoi stoppailu, joten mentiin sitten ihan vain kaula pitkänä.. Annoin sen mennä niin kovaa, kuin jaksoi ja kyllähän sillä energiaa olikin.
Lauantaina tulee hieroja hoitamaan selkää, katsotaan jos se vähän auttaisi.
Kuten arvelinkin, olen jo nyt etsiskellyt uutta hevosta.. No, selvisi, että se 4v imppaa, enkä halua impparia riesakseni, eikä tallin omistajatkaan kovin iloisia semmoisesta olisi.
Ensi viikolla selvitellään myöskin mahdollista ylläpitohevosta. 7v pikkuruuna, jota ei ole ratsastettu 1,5 vuoteen. Omistajan kiinnostus oli lopahtanut ja sen jälkeen hevosta onkin sitten joku mukava saattanut välillä vähän juoksutella. Jos en nyt ymmärtänyt väärin, niin ruuna on täysiverinen tai angloarabi, ainakin laukkasukuinen isän puolelta (niinkuin Remingtonkin). Ei olisi mikään maailman kaunein hevonen, mutta vaatisi paljon töitä ja sellaista minä nyt etsisinkin.. Luonteeltaan vaikuttaa olevan kyllä kiltti ja todella utelias, jota en kyllä ihmettele, kun ei tosiaan ihmisiltä ole niin pitkään aikaan huomiota saanut.. Sen tiedän, että ruuna on ratsutettu, mutta kuvittelisin kyllä, että aika alusta saisi alottaa. Myöhemmin olisi myös luultavasti mahdollista ostaa se, joka tietysti olisi ihan kiva asia, jos siitä oikeasti tykkään. Kuulostaisi ainakin kivalta, mutta katselen vähän ympärilleni ja mietiskelen. Toinen kokeilemani/mietiskelemäni hevonen on kyllä aina ennenkin ollut se, minkä olen sitten valinnut.. ;) Ja jotenkin alkaa jo naurattaa, kun kaikkien pidempiaikaisten heppakavereideni nimissä on ollut R (Grete, Riverboy, Lenny Kravitz, Ramis, Remington) ja niin olisi tietysti tämänkin hevosen nimessä.. Ärrävikaisena se onkin oikein kiva asia...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti