lauantai 3. marraskuuta 2012

Hyppelöintiä

Tämä viikko on mennyt ahkerasti treenaten, menin muutaman päivän putkeen taas ilman satulaa niin, että juoksutin sivuohjilla ennen kuin hyppäsin selkään. Remington toimi tosi kivasti, mutta sain taas selkäni jumiin ilman satulaa menemisellä, joten nyt en kyllä vähään aikaan ainakaan paria päivää putkeen mene ilman satulaa. Muutenkin Remington on ollut todella hyvällä tuulella, se on hurjan energinen ja sitä on oikein saanut väsyttämällä väsyttää. 
Eilen meillä oli estevalmennus ja oli kyllä oikein harvinaisen kivaa! Remington ei kieltänyt kertaakaan eikä edes yrittänyt mennä kertaakaan ohi eli olen saanut itseni paljon määrätietoisemmaksi. Ongelmani on ollut, että lähden hyppyyn liian aikaisin ja niin lähestyminen on jäänyt vähän kesken. Nyt olen oppinut pitämään jalat kiinni ennen estettä ja lähtemällä hyppyyn, kun Remington tosiaan myös lähtee hyppäämään.
Aloitettiin harjoituksella, jossa Oliver laittoi pääty-ympyrälle kolme kavalettiä innareiksi. Heti alusta Remi meni kivasti, kun vain muistin kääntää tarpeeksi aikaisin kavaletille, ettei kaarre mennyt liian pitkäksi. Remillä taas kesti vähän aikaa herätä, mutta innostui kovasti, kun tajusi, että nyt taas hypätään.
Kavalettien jälkeen mentiin kolmen esteen innaria, ensin pysty, keskellä leveä ristikko ja lopuksi taas pysty. Jännitin, että vetääkö Remington ohi, kun ennen ollaan hölmöilty juuri innarisarjoilla, mutta ei ollut lähelläkään. Mentiin oikein kivasti yli ja minä sain pidettyä jalat kiinni ja lähdin hyppyyn oikeaan aikaan.
Seuraava harjoitus olikin hiukan hankalampi, kun nurkasta piti ensin kääntää kavaletille ja sieltä kaarevalta uralta pystylle, jonka jälkeen tuli myöskin jyrkkä kaarre. Jännäsin sitä hiukan, mutta hyvinhän se meni. Lopuksi mentiin vielä myös nurkasta kavaletti ja kaarevalta uralta keskihalkaisijalle olevalle okserille. Se olikin sitten jotenkin vähän jännittävä, mutta ylipä mentiin, vaikka tyyli olikin aika erikoinen.. Kerran ratsastin liian lähelle ja vetästiin oikeastaan vaan esteestä läpi.. No, pieni pelästys ja jatkettiin taas, seuraavalla kerralla meni jo paremmin. Lopuksi halusin vielä hypätä okserin vain pystynä, koska jotenkin huomasin jännittäväni sitä okseria.. Viimeinen hyppy menikin sitten oikein kivasti niin lopetettiin siihen.
Remington hikoili kyllä oikein urakalla, joten se sai kävellä pitkät loppukäynnit täällä tällä hetkellä vierailevan serkkuni kanssa. Eipä Remi pitkistä loppukäynneistä huolimatta kuivunut, joten seisotin sitä vielä solariumissa.
Serkku sai otettua meistä kuvia, vihdoin taas!







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti