Se oli eilen ihan ihan taulapää, en ymmärrä mikä sitä vaivasi. Se oli todella hankala ratsastaa, ihan todella energinen ja kokonaisvaltaisesti ärsyttävä. Keskittymiskykyä sillä ei ollut nimeksikään ja olin hetkittäin ihan pulassa sen kanssa, kun se ei reagoinut oikein mihinkään. Sitä ärsytti ihan valtavasti, kun vaadin siltä enemmän, kuin vain eteenpäinmenoa. Onhan se kuitenkin liikkunut Nooran kanssa, mutta selvästi kolme päivää hömpsyttelyä oli sen psyykkeelle vähän liikaa.
Hyvät pätkät menivät kyllä todella hyvin, sen liikkeet tuntuivat ihanilta ja todella irtonaisilta, mutta välillä se oli kyllä ihan idiootti, steppaili paikallaan tai yritti lähteä juoksemaan. Laukka oli todella rankkaa, se tuntui ihan todella vahvalta. En saanut sitä hidastettua pelkällä istunnalla, kuten yleensä, vaan jouduin käyttämään kättä todella paljon, eikä Dessie tuntunut tuntevan pidätteitä ollenkaan. Jouduin muutaman kerran repäisemään aika kovasti. Jos normaalisti tekisin niin, niin Dessie pysähtyisi, kuin seinään, mutta eilen piti tehdä vielä senkin jälkeen uusi pidätys. Kyllästyin sen touhuun, joten päätin ottaa sen liinan päähän ja antaa sen irrotella, jos sen kerran teki mieli. Se juoksi ihan järjetöntä vauhtia ja pukitteli. Harvemmin se villiintyy noin juoksuttaessa, mutta saipahan purettua energiaansa. Nousin vielä lopuksi selkään ja annoin sen laukata, mutta jouduin hidastelemaan sitä, kun muuten oltaisiin varmaankin kaaduttu tai juostu läpi seinästä.
Tänään tein pienen kokeilun, jonka takia mentiin ihan vain kävelemään maneesiin. Taluttelin ja syöttelin Dessielle herkkuja, sillä nyt lähtivät kokeiluun nämä:
Tarkoitus ei ole ruveta vielä lähiaikoina kunnolla ratsastamaan kangilla, mutta tulevaisuutta ajatellen rupesin totuttamaan Dessietä niihin. Aluksi se leikki kuolaimilla, mutta rauhoittui aika nopeasti. Mielestäni on hyvä, jos totuttaa hevosen kankiin mielummin liian varovaisesti, kuin, että tunkee ne suuhun ja lähtee heti ratsastamaan. En ole oikein koskaan ollut kankien suurin fani, mutta nyt, kun sain Lennyn vanhat kanget, niin ajattelin, että ehkä niitä voisi kokeilla Dessielle.
Olen nyt sen verran stressaantunut, että tuntuu jotenkin epäreilulta ratsastaa Dessiellä. Se kun vaistoaa jokaisen tuntemukseni ja stressi ja ahdistuneisuus ovat niistä juuri ne, jotka Dessie varmasti huomaa. Olen vähitellen oppinut kuuntelemaan itseäni ja tajunnut, että huonoina päivinä ei ihan oikeasti kannata ruveta vaatimaan itseltään sitä rauhallisuutta, mitä esimerkiksi Dessie vaatii. Eli ehkä odotan vielä hetken ennen kuin palataan täyteen treeniin, jotta säästytään samanlaisilta taisteluilta, kuin mitä esimerkiksi eilen jouduttiin kokemaan. Olisihan se ihanaa päästä taas normaaliin treenirytmiin, mutta niin kauan, kuin oma pää ei ole sataprosenttisesti mukana, kannattaa ottaa vähän rennommin. Kuhan selviän seuraavasta parista viikosta, niin minun pitäisi saada muutamia asioita selvitettyä ja voisin taas keskittyä muuhunkin, kuin stressaamiseen. Sitten on taas reilumpaa Dessietä kohtaan, se kun ei valitettavasti ymmärrä, miksi se kuski on niin huonolla tuulella..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti