Tiistaitreenailua ja uusia kamppeita

Juoksutin Dessien tänään ennen, kuin hyppäsin selkään. Sillä tavalla sain sen menemään heti ovipäätyyn, eikä sen kanssa tarvinnut enää taistella ihan samalla tavalla, kuin eilen. Hyppäsin selkään heti, kun Dessie lopetti päädyn tuijottamisen. Se oli oikeastaan varsin hyvä ratsastaa, mutta se oli aika hidas pohkeelle. Jossakin vaiheessa se aloitti taas päädyn tuijottamisen, joten päätin kokeilla, josko saisin sen kannuksen avulla paremmin kuulolle. En ole käyttänyt Dessiellä ikuisuuksiin kannuksia ja se reagoikin niihin aika isosti, mutta sainpahan sen menemään ovipäätyyn ja reagoimaan nopeammin.

Dessie teki kyllä muutamat niin valtavat pukit, että meinasin lentää alas, se oli vähän erimieltä siitä, että saako se juosta vai ei. Se olisi taas halunnut juosta ihan hirveää vauhtia ja hermostui, kun pyysin hidastamaan. Yleisesti ottaen se meni kyllä varsin hyvin ja tasaisesti, vähän väliä koettuja pukkeja lukuunottamatta. Laukassa jouduin pitelemään aikalailla, mutta heti hyvien pätkien jälkeen annoin sen juosta, sillä tiedän sen olevan sille paras palkinto. Laukattiin ihan hirveää vauhtia ja Dessie tuntui nauttivan sydämensä kyllyydestä, kun sai kiitää omaa vauhtiaan. Dessiessä on kyllä onneksi se hyvä puoli, että vaikka antaisinkin sen kiihdytellä, on se silti aina siirrettävissä käyntiin. Vaikka se kuumuisikin, niin se ei siltikään lähde käsistä.

Ratsastin tänään pidempään, kuin mitä olin suunnitellut, mutta halusin, että Dessie lopettaisi hermostumisen, kun yritin sitä pidätellä. Lopuksi se rupesi nöyrtymään kohtaloonsa, eikä enää osoittanut mieltään. Ravissa sain sen koottua todella kivasti, se alkaa vähitellen tajuamaan kokoamisen jujun ja saa niskaansa nostettua jo varsin kivasti. Kuhan saataisiin vauhtia vähän rauhallisemmaksi, niin eiköhän päästä taas tekemään kunnolla töitä. Sen kunto ei ole ainakaan yhtään tippunut loman aikana. Isot ruokamäärät ainakin antavat sille tarpeeksi energiaa, mutta eivät ole nousseet sille päähän. Maissi taitaa olla aika sopiva ruoka Dessielle, kun se ei kuumenna, vaikka sitä syöttäisikin paljon.

Huomenna aamupäivällä mennään maastoilemaan kaverin kanssa ja toivon, että Dessie osaisi taas käyttäytyä. Tänään ilma oli ainakin vähän viileä, niin ei ollut ihan niin paljoa paarmoja. Toivoisin, että tilanne näyttäisi huomenna samalta. Sain vihdoin tilaamani korvahupun haettua, niin nyt ainakin Dessien korvat saavat olla rauhassa ötököiltä. Korvahuppu on Equilinen ihan perusmalli, tietysti minun lempiväreissäni. Jännitin vähän, että mitenhän Dessien muulikorvat mahtuvat huppuun, mutta onneksi ne mahtuvat oikein hyvin.

Otin Suomesta mukaani Devoucouxin nahkaiset etu- ja takasuojat, jotka vielä sopivat Dessielle! Ne ovat kyllä ihan parhaat suojat, ikää niillä on jo vuosia, mutta nahka on edelleen pehmeää ja ne ovat muutenkin aivan täydelliset. Ne ovat Riverboyn perintöä, joten ehkä me nämä jalassa vielä opitaan hyppäämäänkin ;)

Muutakin uutta on jäänyt kuvaamatta, tilasin joskus aikoja sitten Equilinen estehuovan ja sain sen yllättäen kotiin kuljetettuna, 7 kuukauden jälkeen tilauksesta.. Jää kyllä tuosta kaupasta ostamatta seuraavan kerran, sillä toisesta kaupasta tilattuna sain Equilinen kouluhuovan parissa viikossa.. Ihan käsittämätöntä.. Eikä kaupasta ilmoitettu yhtään mitään huovan saapumisesta tai ylipäätänsä siitä, että miksi sitä huopaa piti odotella yli puoli vuotta. No, joka tapauksessa huopa on nyt saatu, se on siis malliltaan Octagon ja tietysti tummansininen punavalkoisin yksityiskohdin ja minun nimikirjaimillani.

Seuraavat viikot ratsastan estesatulalla, sillä Dessien laihduttua ja uuden satulan vähän asetuttua koulusatula on ihan millin liian lähellä selkärankaa. Dessie on jo nyt viikon aikana hiukan pyöristynyt, joten enköhän voi taas pian ratsastaa koulusatulallakin. Ei siitä estesatulalla menemisestä kyllä mitään haittaakaan ole, kyllähän sitäkin pitää käyttää, kun sellainen kerta on. Jostain kumman syystä, kun koulusatulaa on sen hankkimisen jälkeen tullut käytettyä aika rutkasti enemmän, kuin estesatulaa..