Hupsista...

Sanokaa moi Acasinalle. Kiva kaveri, joka on minulla nyt kokeilussa.

Tämä ei todellakaan ollut tarkoitus, mutta tunnetusti en osaa sanoa "Ei", joten tässä sitä nyt taas ollaan. En todellakaan etsinyt hevosta, enkä suunnitellut rupeavani hevosta etsimään vielä pitkään aikaan. Tarjouksia vain rupesi satelemaan joka suunnasta, vaikka olin reissussa, enkä halunnut olla missään yhteydessä yhtään kehenkään. Tarvitsin aikaa, jotta voisin rauhassa miettiä jatkoa. Päädyin siihen, että en suunnittele, vaan katson rauhassa, miten tästä nyt sitten oikein jatkettaisiin.

Tulin maanantaina kotiin ja maanantaina minulle tuli selväksi, että ei mikään toimi rauhassa, kun on meidän tallilaisista kyse. Oikeastaan kaikki olivat yrittäneet keksiä minulle jotakin kautta hevosen. Tuli kyllä mielettömän hyvä olo, kun tajusin, kuinka tärkeää se muille oli, etten minä pääse katoamaan. No, enhän minä katoa, varsinkaan, kun saan puhelun, että tallissa seisoo hevonen, joka odottaa minua.

Pitää nyt katsoa mitä tästä tulee vai tuleeko mitään, kaikki meni nyt niin nopeasti, etten ole vielä kerennyt oikein miettimään, että onkohan tämä nyt kovinkaan fiksu idea. Acasina on 5v estesukuinen tamma, ruma ankanpoikanen. Se osaa hypätä todella hyvin, mutta koulupuoli on täysin hakusessa. Kiltti se on ja menee sinne minne pyytää, siinä askellajissa, missä sen kuuluu mennäkin. Se ei pukittele, ei kyttäile, ei ryöstä, ei kuumu, se ei omaa mitään huonoja tapoja.

Minulla ei ole kokemusta nuorista hevosista, mutta selvästi joku uskoo minuun, sillä tämä hevonen tuli Oliverin kautta. Oliverin, joka koko sen ajan, kun minulla oli Dessie, yritti tehdä minulle selväksi, etten tee oikein mitään oikein... No, kaipa olen joskus jotakin oikein tehnyt, kun hän nyt järjesti minulle hevosen. Minulla ei ole oikein aavistustakaan, mikä suunnitelma on, mutta kuulemma viikonlopun jälkeen minun täytyisi osata sanoa ei tai joo tai mitä nyt ikinä tulenkaan sanomaan. Ja mihin sitä täytyisi edes sanoa vastaus on sekin vähän auki, mutta jokatapauksessa Acasina on nyt sunnuntaihin saakka minulla kokeilussa ja siihen mennessä minun täytyisi saada ajatuksiani vähän selviämään, jotta en tee hätiköityjä päätöksiä.

Olen nyt kolmen päivän ajan ratsastanut Acasinan ja olen vähän ällikällä lyöty, miten mukava se onkaan. Se on vielä ihan keskenkasvuinen, ihan järjetön ruipelo. Se ei oikein tiedä, mitenpäin sen kuuluisi mennä, mutta kun sen kroppaa katsoo, niin en kyllä sitä ihmettelekään. Todella järkevä nuori hevonen, jolla on varmasti ainakin estepuolella potentiaalia. Koulupuolesta en uskalla mennä sanomaan, sillä sen kroppa ei ole todellakaan vielä valmis.

Se on tehnyt kisadebyyttinsä loppukesästä, jonka jälkeen se on startannut viisi kertaa, joista se on sijoittunut neljästi, kaikki 100-110cm luokissa. Varsin potentiaalinen nuori siis kyseessä ja kun koulupuoli saataisiin kuntoon ja sitä kautta sille saisi lihasta ja voimaa, niin siitä tulisi varmasti varsin mainio esteratsu ja kukapa tietää, voisihan siitä tulla vaikka minkälainen koulukonkarikin, kuhan vaan saa kasvaa loppuun.

Ainakin se on kaikkea sitä, mitä en oikein osaa kuvitella itselleni; tamma (Dessien hormonihirviöyden jälkeen, no thanks!), tummanruunikko, ruipelo ja koulupuolella täysin osaamaton. Olen nyt kuitenkin avoimin mielin ja yritän nyt elää sen mukaan, mitä vastaan tulee. Ei turhia suunnitelmia, ei stressiä.

It's over

Dessie on poissa. Edistymiset ovat nyt historiaa ja kaikki työ ja aika, mitkä Dessieen upposivat, ovat nyt unohduksissa. Varoitan kaikkia ihmisiä ottamasta koskaan kenenkään muun hevosta itselleen, sillä vaikka kuinka olisi sopimukset sun muut, ei itse voi tehdä yhtään mitään, kun virallinen omistaja päättää hakea hevosensa pois. Niin kävi minulle.

Sain Dessien ilmaiseksi sillä edellytyksellä, että kerron aina välillä, mitä sille kuuluu ja tarjoan sille loppuelämän kodin. Omistajanvaihdosta ei tehty, sillä teimme sopimuksen siitä, millä ehdoilla hevonen minulla on. Noh, olisi pitänyt tehdä..

Perjantaina sain viestin, että hevonen tullaan hakemaan. Noh, lauantaina se haettiin. En voinut sanoa mitään asiaa vastaan, enkä edes jaksanut vaivautua, sillä en halua olla enää missään tekemisissä, hyvässä, enkä pahassa, ihmisen kanssa, joka teki minulle jotakin tälläistä.

Pakkasin lauantaina kaikki kamppeeni ja sanoin hyvästit hevoselle, jota en koskaan luullut menettäväni tällä tavalla. Olen aivan käsittämättömän pettynyt, enkä voi käsittää, miten joku ihminen voi tehdä jotakin tälläistä ja käyttää kiltteyttäni ja luottamustani tällä tavalla hyväkseen.

Olen sanaton. En tiedä, mitä minun pitäisi ajatella. Virallinen omistaja sai nyt sitten ilmaisen 10 kuukauden ratsutuksen, haki hevosensa pois ja vei samalla taas palasen minua pois. Ja tällä kertaa aivan käsittämättömän ison palasen. En tiedä, miten minun kuuluisi selvitä tästä.

Tästä sitten jatketaan kohti uusia pettymyksiä. Katsotaan mitä tulevaisuus tuo, mutta tulen varmasti tarvitsemaan paljon aikaa, kunnes tämä pettymys on käsitelty. Kerkesin olemaan 48 tuntia onnellinen, kaipa oli liikaa vaadittu, että elämässä toimisivat kaksi asiaa samaan aikaan. Noh, näin taas tällä kertaa.

Blogi jää nyt tauolle, kunnes keksin, että miten tästä nyt jatketaan.

Valmistumisia ja läpiratsastusta

Maanantaina ja eilen sain Dessien pitkästä aikaa ratsastettua oikein kunnolla läpi. Maanantaina mentiin kangilla ja otin kankiohjaa tuntumalle nyt enemmän, kuin kertaakaan. Dessie oli todella hyvä, vaikka alussa olikin vähän hankala. Laukkakin rupesi luonnistumaan oikein hyvin ja Dessie rentoutui täydellisesti.

Eilen jouduin aluksi vähän komentamaan Dessietä, kun sitä ei olisi kiinnostanut tehdä töitä. Parin keskusteluhetken jälkeen se oli aivan ihanan tasainen. Se oli kevyt ja hyvä ratsastaa ja laukassa todella hyvä. Tehtiin pitkään laukkatyöskentelyä ja sain sen mukavasti läpi, se oli jokaisessa askellajissa letkeä ja hyvä.

Tänään minulla oli kandikoe ja sain vihdoin itseni valmistumaan! Jatkan nyt maisteriopintoihin, mutta onpahan nyt joku todiste siitä, että olen opiskellut! Olin suunnitellut kyllä meneväni ratsastamaan, mutta en koululta päästessäni yksinkertaisesti jaksanut mennä kodin kautta, enkä ollut muistanut aamulla pakata tallikamppeita mukaan. Koko päivä oli todella rankka, joten tuskin olisin muutenkaan jaksanut enää ratsastaa. Kävin vain vähän käppäilemässä Dessien kanssa  maneesissa ja annoin sen piehtaroida.

Maanantaina ratsastin Jackynkin. Ratsastin kentällä ja se oli aluksi vähän vahva, eikä meinannut jaksaa keskittyä. Vähitellen se vertyi ja touhu rupesi sujumaan oikein hyvin. Sille nousi nopeasti hiki päälle ja huomasin, ettei se olisi enää paljoa jaksanut. Pidemmät laukkapätkät ovat sille todella rankkoja. Kokeilin pieniä pätkiä vastalaukkoja, mutta se ei oikein ymmärtänyt, että mitä siltä haluan. Siltä puuttuu monia minun mielestäni varsin perustaitoja, esimerkiksi juuri edes pätkä vastalaukkaa, eikä se osaa peruuttaa järkevästi! Se siis vaatii paljon ihan perusratsastusta ja ehdottomasti vähän ohjaavaa ihmistä.

Jacky on todella kiltti, mutta se on päässyt sen verran helpolla, ettei se omaa oikeastaan minkäänlaista työmotivaatiota. Se humpsuttelee menemään, kaula nätisti kaarella, mutta muuten sitten ihan juuri niin, kuin sitä huvittaa. Nyt Sophiakin on tajunnut varsinkin alkuverryttelyissä nostella sen kaulaa ylemmäs, jotta se ei lukitse kaulaansa ja vähitellen pystyisi myötäämään niskasta. Sen kaulan asento on oikeastaan todella hankala, sillä kun katsoo peiliin, näyttää se oikein hyvältä, mutta kun sen saa oikeasti myötäämään niskasta, tajuaa, että sen rullaus on kaikkea muuta, kuin rehellistä menoa. Vaikka se onkin varsin herkkä, joutuu sitä aktivoimaan pohkeella ja raipalla aika paljon, jotta se tajuaa ottaa takajalatkin mukaan hommiin.

Varsinkin sen vasen laukka on hankala, mutta kun pitää pohkeet kunnolla kiinni ja auttaa äänellä ja raipalla muistuttelemalla, saa se tahdin suhteellisen hyväksi. Jos sen vain antaa laukkailla, vetelee takapää ihan omaa askellajiaan.

On kyllä ollut jo nyt todella kivaa päästä toisenkin hevosen selkään. Kangistun helposti samoihin kaavoihin, tuttu ja turvallinen on paljon helpompaa Dessien kanssa, jolle rutiinit ovat todella tärkeitä. Harvemmin sitä tulee Dessien kanssa kokeiltua erilaisia lähestymistapoja, mutta jo nyt olen kokeillut Dessien kanssa Jackyn kanssa hyväksi kokemiani asioita ja saanut Dessienkin kanssa muutaman ahaa-elämyksen. Dessien kanssa tulee yleensä tehtyä asiat todella samoilla tavoilla, mutta jotta pääsemme asioissa eteenpäin, täytyy välillä kokeilla uusiakin tapoja. Sen parhaimman tavan kun löytää vain kokeilemalla.

Huomenna olisi tarkoitus ratsastaa Dessie taas kunnolla läpi ja perjantaina samaten. Tämän päivän vapaapäivä ei nyt oikein sopinut suunnitelmaani, mutta kuhan jaksan nyt seuraavat pari päivää pistää sen kunnolla hommiin, niin eiköhän Noora sitten pärjää hyvin pari päivää yksin.

Lähden vanhempieni kanssa sunnuntaina Budapestiin juhlimaan meidän perheen viimeistä bacheloria (jee!!), parin viikon päästä lähden Saksaan juhlimaan siskoni valmistumista lääkäriksi. Valmistumiset saavat jopa minut jättämään hevosen muutamaksi päiväksi muiden hoidettavaksi, sillä mielestäni opiskelusaavutukset ovat kyllä varsin tärkeitä. Varsinkin omalla kohdallani, kun olen joutunut etsimään opiskelumotivaatiota aika rankastikin aika-ajoin ;)

Klippaustuokio

Hurautin tänään aamulla tallille ja ruvettiin klippaamaan heppoja. Ensin klipattiin kaverin haflinger-ruuna, jolla olikin jo melkoinen talviturkki. Notti oli kiltisti ja se saatiin aika nopeasti klipattua.

Seuraavaksi oli Destinyn vuoro. Sitä ei oltu siis koskaan ennen klipattu, joten vähän jännitti, että mitenhän se käyttäytyy. Yritin ensin ulkona pesupaikalla aloitella, mutta siirryin pian sisälle, jossa sain sen molemmilta puolilta kiinni. Dessie oli aika kauhuissaan. Se ei todellakaan ollut sitä mieltä, että klippaaminen olisi ollut hyvä idea. Sain kaverin pitämään sen päästä kiinni ja rauhoittelemaan sitä ja vähitellen se rauhoittui. Aloitin kaulasta, sillä se oli ehdottomasti tärkein alue saada klipattua. Siirtyessäni taaksepäin huitaisi Dessie muutaman kerran takasella osoittaakseen mieltään, mutta ei onneksi niin, että olisi ollut lähelläkään osumista. Varovaisesti jatkettiin, mutta kerran Dessiellä tuli hetkellinen paniikki, jossa se meinasi vetästä ketjut irti ja lähteä karkuun. Pidettiin pieni tauko, jonka aikana se sai taas kerättyä itsensä.

Paniikin jälkeen ei ollut enää mitään ongelmia ja sain koko takaosankin klipattua. Niskan klippaaminen oli vähän hankalaa, mutta kaverini piti hetken Dessien ylähuulesta kiinni puristamalla, niin sain niskan pikavauhdilla ajeltua. Lopuksi viimeistelin huolellisesti ja Dessie olikin jo todella kiltisti ja rupesi jopa näyttämään suhteellisen rennolta.

Vedin siis kaikki karvat pois muualta, paitsi päästä, jaloista ja satulan kohdalta. Lopuksi viimeistelin niskaa ja reunoja saksilla. Olin ihan tyytyväinen lopputulokseen. Dessiellä ei ollut kovinkaan pitkä karva, ainakaan jos vertasi Nottiin, mutta kaulalta ja kyljistä lähti kyllä aika paljon karvaa, takaosalta ja ryntäistä ei lähtenyt melkein mitään.

Taiston jälkeen

Klippaamisen jälkeen minun oli pakko lähteä kotiin, kun joka paikkaa kutitti. Varsinkin lyhyimmät karvat tunkeutuivat ihan joka paikkaan. Menin illalla sitten uudestaan tallille liikuttamaan Dessien. Ratsastin ensin normisuitsituksella ja kun se oli heti alusta saakka oikein hyvä, vaihdoin sille kanget päähän. Se veti taas vähän liikaa kierroksia toisesta ratsukosta ja tajuttiin, että Dessie aina vammailee, kun tuo kyseinen hevonen on samaan aikaan töissä ja ollaan tässä varsinkin viime viikon aikana oltu sattumoisin todella usein samaan aikaan ratsastamassa. Dessie jumitteli aina, kun kaveri meni läheltä,  ratsasin eteen, mutta Dessie vain joko potki tai lähti peruuttamaan. Se ei onneksi tehnyt tuota montaa kertaa, mutta jo yksikin kerta on todella ärsyttävä.

Otin kankiohjaakin vähän tuelle, mutta en kovin montaa kerrosta mennyt niin, vaikka se ihan hyvältä tuntuikin. Varsinkin lopussa Dessie meni aivan mielettömän hyvin ja ravasi aivan käsittämättömän hienoa ravia. Ihan mieletön fiilis, kun tuntui siltä, kuin Dessie olisi ruvennut oikein esiintymään. Voi, kun saataisiin tuo fiilis pysymään ihan koko ratsastuksen ajaksi.. No, nyt toimii ainakin pätkittäin oikein superhyvin, joten eiköhän päästä joskus siihenkin pisteeseen, että voi sanoa samaa ihan yleisesti.

Ratsastuksen jälkeen oli ihanaa, kun Dessie oli vain satulan alta hikinen ja kuivui muutamassa minuutissa solariumin alla. Kyllä klippaaminen on kätevä tapa ja helpottaa arkea. Nyt viime aikoina kun Dessietä on täytynyt kuivatella solariumin alla 14 min ja tänään selvittiin vain 7 minuutilla. Ja onhan se niin paljon siistimmän näköinenkin ilman talvikarvaa ;)

Kurinpalautuksen jälkimainingit

Toissapäiväinen kurinpalautus oli varsin tehokas, mutta kyllä huomasi, että Dessie oli vähän erikoinen minua kohtaan. Se ei esimerkiksi meinannut tulla millään karsinaan vastaan, vaan tuijotteli minua laitumelta sellaisella ilmeellä, että siitä oikein paistoi sen loukkaantunut olemus. Heti, kun sain sen ylipuhuttua tulemaan luokseni, se olikin taas ihan normaali oma itsensä.

Ratsastaessa Dessie pysyi rauhallisena, vaikka mentiinkin oikein pitkään käyntiä, mitä Dessie vihaa. Sen kanssa voi normaalisti unohtaa pitkät alkukäynnit, mutta eilen se pysyi kiltisti käynnissä. Tein pitkillä sivuilla loivaa väistöä käynnissä. Väistöt menivät oikein hyvin. Se oli oikein ryhdikäs, mitä se harvoin on käynnissä ylipäätänsä. Käyntiä olemme treenanneet liian vähän, sillä yleensä pidemmät käyntipätkät tulevat liian kiireisiksi, sillä Dessie ei oikein malta vain kävellä. Eilinen käynti oli kuitenkin eteenpäinpyrkivää ja ryhdikästä, mutta ei todellakaan liian nopeatempoista tai hektistä.

Ravattiin pitkään ja jätettiin laukkailu vähemmälle, sillä halusin keskittyä siihen, että Dessie todella menee hitaampaa tahtia, eikä yritä lähteä juoksemaan. Se ei kertaakaan lähtenyt viemään, vaan oli oikein keskittynyt. Muutaman kerran se kiukutteli, kun muut ratsukot saivat juosta, mutta se ei onneksi päässyt missään vaiheessa vahvaksi. Se oli varsin tasainen ja hyvä. 

Vaikka omatuntoni vähän kolkuttelikin toissapäiväisen kurinpalautuksen jälkeen, varsinkin, kun Dessie ei meinannut tulla luokseni, olen kyllä ehdottomasti sitä mieltä, että se todellakin tarvitsi vähän muistutusta siitä, että ketä sen pitääkään kuunnella. Dessien kanssa kun täytyy yrittää aina pysyä rauhallisena, mutta vähitellen sille voi ja täytyykin pistää vähän erilailla hanttiin, kuin ennen. Vaikka se onkin traumatisoitunut ja herkkä, niin silti se ei saa päästä niskan päälle, sillä siinä vaiheessa olisin todellisissa ongelmissa. Se alkaa vähitellen olemaan normaali hevonen, enkä voi ikuisesti käsitellä sitä silkkihansikkain, sillä se osaa käyttää voimiaan hyväkseen. 

En siis ole sitä hakannut tai muutenkaan kovakouraisesti käsitellyt, vaikka niin voisi ehkä kuvitella näiden omien kauhistelujeni jälkeen. Olen vain ollut todella tarkka siitä, etten käytä liikaa voimaa Dessien kanssa, sillä tiedän, että sen ongelmat johtuvat juuri siitä, että ihminen on SYYTTÄ käyttänyt LIIKAA voimaa. Siitä, että Dessie oli eilen rauhallinen ja kuuliainen ratsastaa, voin päätellä, että olen oikeaan aikaan osannut rangaista Dessietä sen huonosta käytöksestä ja se on ymmärtänyt yhteyden sen käytöksessä ja minun reaktiossani. Hevonen kun tunnetusti ei muista asioita, mitkä se on tehnyt esimerkiksi muutama sekunti sitten, joten jos rangaistus tulee liian myöhään, on se hevoselle epäreilua. 

Tänään päätin juoksuttaa Dessien, sillä jos juoksutus toimii, tuntuu meidän välinen kunnioituksemme olevan kunnossa. Dessiehän minulle tullessaan oli lähes mahdoton juoksuttaa, sillä se dominoi minua hyppimällä pystyyn. Se on ajoittain vaikea saada ympyrälle vasempaan suuntaan, mutta nyt se ei ole ollut enää kovinkaan suuri ongelma. Tänään Dessie kokeili kerran jäädä jumittamaan luokseni, mutta pelleily loppui onneksi nopeaan. 

Juoksutin sen sivuohjilla ja sain sen venyttelemään selkäänsä ja kaulaansa hyvin eteen alas. Se ravasi ihanan irtonaista ravia ja oli innoissaan, kun sai juosta. Se oli kuitenkin koko ajan täydessä hallinnassani ja joutui keskittymään lyhyisiin pätkiin ravissa ja laukassa. Se teki hommia koko kropan läpi ja pääsin ihailemaan sen ihanaa ravia, sen ravi on kyllä ehdottomasti sen paras askellaji. Laukannostotkin olivat hyviä, eikä Dessie hätäillyt, vaikka vauhdikas olikin. Muutaman pikkuilopukin se päästi, mutta muuten se oli todella kiltisti.

Kävelin sen kanssa aluksi ja lopuksi käynnit selästä, ennen juoksutusta se oli supermotivoitunut ja käveli todella ahkeraa ja hyvätempoista käyntiä. Juoksutuksen jälkeen se käveli ehkä hitainta käyntiä, mitä se on kanssani koskaan kävellyt. Ei voi olla totta, että sain Dessien väsyneeksi! ;)

Juoksutuksen jälkeen kylmäsin sen takaset ja sain sen pelkällä fleece-loimella kuivaksi eli se ei tänään joutunut paljoa hikoilemaan. Ilmakin oli niin kylmä, ettei ole kyllä ihmekään, ettei se paljoa hikoillut. Yöt ovat nyt olleet aivan järjettömän kylmiä, niin ensi viikolla on kyllä pakko saada Dessien talvikarva pois ja kunnon loimi käyttöön. Saan onneksi klipperin lainaan, joten omaan ei tarvitse investoida tällä kertaa.

Seuraava viikko taitaa jatkua ahkerasti hommia tehden. Ensi viikonloppuun mennessä täytyy saada Dessie oikein kiltiksi, sillä lähden pariksi päiväksi reissuun, enkä viitsi jättää dynamiitti-Dessietä kenenkään muun hoidettavaksi.

Bensaa suonissa

Dessie oli eilen aikamoinen raketti. Ratsastin kentällä ja se päätti, ettei se halua tehdä muuta, kuin juosta. Aluksi se oli hyvä ja tasainen ja ahkera, mutta homma muuttui vähitellen aikamoiseksi kaaokseksi, kun Dessie halusi mennä ja minä pitelin. Ratsastin tunnin, eikä sen energia tuntunut edelleenkään vähenevän.. Se veti kierroksia myöskin toisesta ratsukosta, joka meni meidän kanssa samaan aikaan ulkona. Kun toinen sai laukata, niin Dessiekin olisi halunnut..

Päätin mennä maneesiin vähän päästelemään, pakko myöntää, etten olisi uskaltanut antaa sen päästellä ulkona. Se juoksi kuin mielenvikainen. Sen vauhti oli aivan järjetön, eikä se ole koskaan pinkonut tuollaista rallia. Muutamat pukitkin se päästeli ja oli ihan järjetön. Se kyllä onneksi hidasti aina heti pyynnöstä, mutta kiihdytti vauhdin ehkä millisekunnissa, kun vain annoin luvan. Annoin sen juosta jonkun aikaa ja sitten mentiin vielä uudestaan ulos. Pyysin vielä hetken ravia ja se meni aivan mielettömän hienosti, joten puolikkaan kierroksen jälkeen annoin sen vain olla.

Läpimärkä Dessie pääsi solariumiin kuivattelemaan. Se vaikutti todella tyytyväiseltä.. Taitaa olla aika ruveta vaatimaan siltä taas enemmän, jotta sille ei tule tuollaista tarvetta ruveta purkamaan energioitaan. Minun vain yksinkertaisesti täytyy löytää tapa, jolla saan hillittyä Dessien menohaluja. Eilen olisin kyllä tarvinnut martingaalin avuksi, sillä se vetäisi muutaman kerran pään taivaisiin, kun se päätti, että nyt mennään. Harvemmin Dessien kanssa tulee sellainen tunne, että se lähtisi käsistä, mutta eilen se otti muutaman kerran sellaisen spurtin pää ylhäällä, ettei minulla ollut mitään mahdollisuutta hidastaa sitä ohjalla, sillä siinä asennossa kuolaimella ei kyllä ollut mitään vaikutusta. Kovempaa kuolainta en halua kokeilla, sillä voisin kuvitella, ettei siitä ole apua. Täytyy vain oppia ratsastamaan Dessietä sille sopivalla tavalla, kun alkaa tuntumaan, että se räjähtää hetkenä minä hyvänsä.

Tänään otin heti alusta saakka vähän vahvemmat keinot käyttöön, sillä samanlaista kaaosta, kuin eilen, en kyllä todellakaan tarvitse. Dessie veti jo heti kierroksia, kun nousin selkään, joten tänään ei kyllä kauheasti alkukäyntejä kävelty. Aikamoisessa paketissa Dessie joutui olemaan, mutta silti se välillä yritti saada tahtoaan läpi. Käytin aluksi kyllä oman makuni ja normaalien tapojeni vastoin varsin kovia apuja, mutta Dessie on tällä hetkellä niin vahva, että se tosiaan tarvitsi "hiukan" kurinpalautusta. Harvemmin voima on hyväksi, mutta tänään se taas nähtiin, että välillä vain yksinkertaisesti täytyy tehdä enemmän. Pari kertaa huitaisin raipalla ahterille, Dessie vastasi aikamoisilla kamikaze-potkuilla. Muutaman keskusteluhetken jälkeen Dessie oli kuin mitään ei olisi tapahtunut ja kuin se ei olisi koskaan ollutkaan vahva.

Ravattiin hidastempoista harjoitusravia aika pitkään, eikä Dessie lähtenyt kiihdyttelemään kertaakaan. Se oli rento ja tasainen, eikä yrittänytkään lähteä kiihdyttelemään. Fiilis oli oikein hyvä, joten siihen oli hyvä lopettaa. Käveltiin pitkät loppukäynnit ja Dessie pääsi vielä solariumin alle kuivattamaan turkkiaan.

Dessiellä on mennyt nyt lähiaikoina vähän liian hyvin, kun se ei ole joutunut kunnolla hommiin, joten kaipa sitä voi ihan itseä syyttää siitä, miten vahvaksi se onkaan nyt päässyt. Dessie on nyt viimeaikoina saanut olla paljon laitumella, joten ei se ole ihan vain paddockissa seissyt kuitenkaan. Olisin kuvitellut, että se purkaisi energioitaan tarhassa, mutta sitä se ei kyllä koskaan tee, se vain syö
.
Nyt kyllä alkaa taas vähän tehokkaampi ja vaativampi treenikausi, jotta saan Dessien pään taas mukaan hommiin. Täytyy ruveta tarjoamaan sille taas enemmän tehtäviä, joissa sen täytyy käyttää aivojaan. Noin fiksun ja tekeväisen hevosen kanssa sitä ei oikein tajuakaan, että miten huono idea lomailu tai edes vähemmän vaativat kaudet ovatkaan. Sitä luulee tekevänsä hyvää, mutta loppujenlopuksi tajuaakin, että tuonkaltainen hevonen on tyytyväisin, kun pääsee hommiin ja kunnolla liikkeelle.

New week, again.

Kylläpäs aika menee nopeasti, kun on taas maanantai. Olen nyt vähän rajoittanut tallilla hengailuani, sillä tarkoitus olisi saada asioita tehtyä vähän tehokkaammin, eikä päämäärätön istuskelu tallilaisten kanssa ole tällä hetkellä mitenkään erityisen tehokasta. Dessien kanssa pidettiin perjantaina ihan lungi päivä, se sai olla ensin puolisen tuntia vapaana maneesissa, mutta se käytti ajan mielummin torkkumiseen, kuin liikkumiseen. Se seisoskeli maneesin takanurkassa ihan täydessä unessa, kävi pari kertaa ovella moikkaamassa, mutta muuten se vain oli. Olisin toivonut, että se olisi edes hiukan vaikka riehunut, mutta ei se näyttänyt viitsivän. Muutaman kierroksen sitten kävelin ja ravasin sen kanssa, jotta se liikkui edes hiukan.

Lauantaina otin koulutreeniin mukaan puomeja ja kavaletin. Puomeja laukattiin ja kavalettia mentiin ravissa, tarkoituksena saada Dessie nostelemaan jalkojaan korkeammalle. Ensimmäiset kerrat se hyppäsi kavaletin yli, mutta sain sen jossakin vaiheessa tarpeeksi rauhalliseksi ja yliteltiin sitä ihan vain askeltaen, eikä hypäten. Laukkapuomeilla Dessie kuumui, jouduin muutaman kerran tekemään pysähdyksen puomien välissä, sillä Dessie vain räpelsi niiden yli kamalaa vauhtia. Dessie oli ihanan tasainen jos ei oteta huomioon laukkapuomeilla innostumista.

Sunnuntaina olin suunnitellut juoksuttavani, mutta kun hyppäsin alkukäyntien ajaksi selkään niin iski sittenkin halu ratsastaa. Dessiellä oli paksumpi kuolain juoksutussuitsissa ja silloin, kun olen kokeillut kyseistä kuolainta ratsastaessa, on Dessie yleensä mennyt vähän liian helposti rullalle. Eilen ei kuitenkaan käynyt niin, vaan Dessie oli oikein hyvä! Sain kyllä tehdä kunnolla hommia, kun Dessie oli aika menopäällä ja yritin ilman satulaa pystyä istumaan sen ravissa. Dessie oli kyllä taas oikein tasainen ja saatiin jopa positiivista kommenttia sen kiltteydestä. Laukka jätettiin vähemmälle, sillä Dessie oli todella energinen ja pari kertaa tuntui jopa siltä, että se lähtisi käsistä.

Tänään Dessie oli aluksi ihan nukuksissa, mutta vertyessään se tuntui heräävän ja piristyi jopa liikaa. Se oli aika rankka ratsastaa, jotenkin vähän erikoisen vahva. En sitten tiedä, että johtuiko se eilisestä kuolainvalinnasta vai siitä, että oli taas lämpimämpi ilma ja tunnetusti Dessie piristyy sitä mukaa, mitä lämpötila nousee. Sen logiikka on vähän erikoinen.. Ravissa se oli kyllä oikein hyvä, mutta laukka oli vähän liian vauhdikasta. Annoin Dessien sitten lopuksi laukata pitkin ohjin ihan sydämensä kyllyydestä ja niin se kyllä juoksikin.. Aikmoiseksi se saa kyllä vauhdin kiihdytettyä, vaikka oltiinkin ihan vain maneesissa.

Dessie pääsi taas liikutuksen jälkeen solariumiin ja sen jälkeen iltapäiväruokien kimppuun. Jacky joutui hommiin heinien äärestä, mutta sen motivaatio oli silti varsin korkea. Ratsastin sen kentällä, sillä oli todella kaunis auringonlasku ja olisi tuntunut vähän hölmöltä mennä maneesiin piiloon niin kaunista ilmaa.

Sophia, eli Jacky omistaja, on viime päivinä saanut vähän taistella Jackyn kanssa, sillä se on ollut vahva sisäohjasta, eikä Sophia ole meinannut saada ulko-ohjaa millään tuelle. En kyllä itse huomannut tänään mitään vastaavaa, mutta sen kyllä huomasin, että se oli kyllä vähän vahva. Tehtiin aluksi käynnissä loivaa väistöä pitkät sivut ja sitten samaa ravissa. Jacky ei ihan heti tajunnut, mitä siltä pyysin, mutta vähitellen se teki oikein hyvät väistöt molempiin suuntiin. Se väsyi aika nopeasti, sillä se ei ole tottunut tekemään pidempiä aikoja kunnolla hommia.

Laukassa jouduin sitä ratsastamaan aika reilusti eteen, mutta se oli muuten kyllä oikein hyvä. Vasen laukka oli hetkittäin jopa ihan hyvä, mutta yleisesti se on kyllä aika karsea. Oikea laukka on tasainen ja pyörii oikeassa tahdissa, vasemmassa ei ole oikein lainkaan tahtia. Saatiin samaan aikaan kentällä olleelta ratsastajalta kehujakin, mutta tajusin vasta myöhemmin, että hänhän erehtyi luulemaan Jackya Dessieksi ja siksi kehui sen kiltteyttä! No, onhan ne saman värisiä, mutta siihen niiden yhtäläisyydet sitten loppuvatkin :D

Pitää huomenna kysyä Sophialta, että tuntuiko Jacky väsähtäneeltä, sillä siitä loppui kyllä puhti tänään. Olisin kuvitellut, että estehevosella olisi edes jonkunlainen peruskunto, mutta taisin erehtyä.. On se kumma, että estehevosia ei viitsitä kunnolla perusratsastaa. Ne vain liikutetaan jotenkuten ja treenataan hyppyjä.. Harmittavaa, sillä kunnolla ratsastetun kuuluisi ainakin minun logiikkani mukaan suoriutua radoistakin paremmin.

Lainaisiko joku minulle muutaman eurosen, että saisin ostettua tämän hevosen?

Ja loppuun kuva meidän koir.....rotasta ja sen uudesta kaverista!

Tigerkin on isompi, kuin meidän Coco! :D

Torstai

Jos aina olisi niin kiva päivä, kuin tänään, niin en kyllä keksisi mitään valitettavaa! Tänään oli ihana aurinkoinen ilma ja Dessie sai olla tarhassa vielä iltapäivälläkin. Otin sen sisään, vaikka yleensä annan sen olla ulkona niin pitkään, kuin se vain saa ulkoilla. Yritin tänään olla vähän normaalia nopeampi ja kun oli vielä toinenkin hevonen liikutettavana, niin täytyi vähän lyhentää Dessien ulkoiluaikaa.

Dessie on kasvattanut ihan järjettömän karvan, sillä päätin, että on paras ratkaisu pitää se nyt vielä ilman loimea ainakin vähän aikaa. Päivälämpötilat kun nousevat jopa 20 asteeseen, niin tuntuisi aika hullulta seisottaa Dessietä loimi päällä. Yölämpötilat ovat nyt kyllä olleet todella kylmiä, joten olen pohtinut ja miettinyt loimittamisasiaa jo niin paljon, että päätin olla loimittamatta kokonaan. Parin viikon päästä yritän sitten klipata sen ja siitä lähtien se saa sitten olla loimi päällä. Toivottavasti se vain antaa klipata itsensä, sitä ei ole nimittäin vielä koskaan klipattu.. Täytyy toivoa, sillä muuten olen sen teddykarvoituksen kanssa kyllä aikamoisessa pulassa.

Tänään Dessie pääsi taas pitkästä aikaa vähän normaalimpaan liikutukseen, olen Sabsin valmennuksen jälkeen keskittynyt eniten kevyeen raviin, enkä ole mennyt harjoitusravia lähes ollenkaan. Tänään kuitenkin menin taas harjoitusravia ja keskityttiin suoruuteen ja pysähdys-ravi- ja käynti-ravi-siirtymisiin. Dessie oli mukavan tasainen ja toimi oikein hyvin. Laukka nousi nätisti molempiin suuntiin, mutta se oli niskastaan vähän jäykkä ja kesti jonkin aikaa, kunnes se myötäsi niskastaan kunnolla.

Ei olla tehty nyt vähään aikaan mitään uutta, eikä ylipäätänsäkään keskitytty mihinkään muuhun, kuin tasaisuuteen, suoruuteen ja tahtiin. Laukanvaihtojakin olen tehnyt nyt enintään pari per suunta. Ollaan siis palattu vaatimustasolla alemmas nyt vähäksi aikaa. Voisin kuvitella, että pienen tauon jälkeen tuntuvat "temputkin" taas paljon kivemmilta ja niihin jaksaa keskittyä paremmin. Dessien ongelma kun on se, että se rupeaa helposti ennakoimaan ja silloin se kuumenee aikalailla. Parempi siis keskittyä hetkittäin ihan perusratsastukseen.

Käveltiin Dessien kanssa pitkät loppukäynnit, sillä se hikosi turkkinsa kanssa aikalailla ja kävellessä se kuivui aika hyvin. Se pääsi juuri sopivasti ennen iltapäiväruokintaa karsinaansa, kun Jacky taas joutui vähän ennen ruokintaa liikutettavaksi. Jacky on kyllä aivan superkiltti. Se on luonteeltaan ihan kuin koira, todella herttainen pikkuruuna. Tutustuttiin tänään ihan vain perusratsastuksen kautta, keskityin itse siihen, että pidin kädet tarpeeksi ylhäällä. Jacky menee automaattisesti "muotoon", mutta hakeutuu liian alas ja siksi täytyy keskittyä siihen, että pitää kädet ylhäällä, muuten se menee rullalle ja jää edestä tyhjäksi. Kunhan pitää huolen siitä, että sen turpa pysyy ylempänä, saa sen todella kivasti toimimaan. Se on todella herkkä, joten esimerkiksi raipalla muistuttamalla saa sen takaosan hyvin hommiin. Laukka on oikeaan suuntaan kivaa ja sain sen tänään todella ryhdikkääksi. Sen saa molempiin suuntiin hyvin koottua, mutta vasemmassa laukassa sen laukka ei ole puhdasta kolmitahtista laukkaa. Eli ensimmäiseksi keskityn Jackyn kanssa ehdottomasti sen vasempaan laukkaan.

Jacky on kyllä aivan täysin erilainen, kuin Dessie ja se on todella hyvä asia. Jacky kun on edestä helpohko, mutta vaikeampi saada kunnolla selän läpi ja Dessie on vaikeampi edestä, mutta ottaa vapaammassakin muodossa takajalatkin mukaan. Jacky on kyllä todella laadukas hevonen, mutta siitä huomaa, että se on ollut 4-vuotiaasta saakka estepainoitteisella teinillä. Se on päässyt koulupuolella vähän liian helpolla potentiaaliinsa nähden. Se täytyy saada rehellisemmäksi ja niskaa täytyy saada paljon ylemmäksi.

Kyllä ihmisellä kuuluisi olla rahaa ja aikaa kahteen hevoseen.. No, ehkä taas joskus :)

Netti toimii taas!

Huh, olipas hankala viikko, kun netti ei ole toiminut! Tänään sain sen vihdoin toimimaan, joten täällä ollaan taas!

Viime viikon aikana ei kyllä paljoa tapahtunut. Keskiviikkona tehtiin kavalettitreeniä ja Dessie oli oikein hyvä, ei kuumunut kuin ihan vain hetkittäin ja sekin oli oikeastaan ihan positiivista kuumumista. Dessie nauttii kyllä ihan tuollaisista pikkuhypyistäkin sen verran paljon, että kavaletteja kannattaisi ottaa ihan koulutreeniinkin mukaan vähän useammin. Sen saa todella reaktiiviseksi, kun sen päästää muutaman kerran hyppäämään.

Loppuviikosta Dessie rupesi kompastelemaan, sillä kengittäjä ei päässytkään viime viikolla käymään, kuten oli sovittu, vaikka olisi ollut tarkoitus, että Dessie olisi kengitetty jo sitäkin aikasemmalla viikolla.. Käytiin siis vain kävelemässä maasta käsin ihan mukavat maastolenkit muina päivinä, paitsi lauantaina Dessie sai ihan täyden lomapäivän.

Maanantaina kengittäjä kerkesi onneksi hoitamaan Dessien kaviot ja niistä lähtikin aikamoiset pätkät pois. Nyt kaviot on saatu oikein hyvän muotoiseksi, takasten kaviot kun ovat olleet vähän liian loivat sivuilta, nyt ne näyttävät oikein hyviltä. Muutenkin kengittäjä on kyllä tehnyt todella hyvää työtä. Dessie oli oikein kiltisti kengitettäessä, tällä kertaa se ei kertaakaan huitaissut takasillaan, vaan oli koko ajan rauhallinen. Edistystä siis tuossakin asiassa ja tietysti helpottaa kengittäjän hommaa aika paljon, kun ei tarvitse olla koko ajan varomassa takajalkoja.

Ratsastin maanantaina kevyesti ja Dessie oli varsin hyvä. Juoksutin sen kyllä ennen, kuin nousin selkään, kun päättelin, että viikonlopun pelkän kävelyn jälkeen Dessiessä saattaisi olla hiukan liikaa energiaa. Ja niin siinä kyllä olikin, se päästeli aika mojovia pukkeja liinan päässä, mutta rauhoittui kyllä pian. Se oli tasainen ja mukava ratsastaa.

Eilen ratsastin sen kentällä, kun oli mukavan pilvinen ja tuuleton ilma. Ei tehty sen jännempiä, keskityin rauhallisuuteen ja siihen, että Dessie sai laukata kunnolla eteen isoa laukkaa ja aukaista paikkojaan. Dessie nautti, kun oli tilaa laukata ja mukavan viileä ja raikas ilma.

Tänään ratsastin Dessien vasta myöhään illalla, kun se oli jo pelkästään karsinassa niin raivostuttavalla tuulella, ettei minua ollenkaan kiinnostanut lähteä ratsastamaan. Kirpakan kylmä ilma saa sen vähän hysteeriseksi. Pitkän pohtimisen jälkeen päätin kuitenkin vielä mennä ratsastamaan, mutta päätin ihan vain liikuttaa sen, enkä sen enempää tehdä töitä. Laitoin sille kanget päähän, kun tiesin, etten kuitenkaan jaksa ottaa ohjia paljoa tuntumalle, joten Dessie saa sitten siinä samalla totutella kankeen. Solmin kankiohjan kaulalle niin, ettei se häirinnyt menoamme, enkä ottanut sitä kertaakaan tuntumalle. Dessie oli oikein hyvä ja tasainen ratsastaa, vasempaan suuntaan vähän jäykähkö, mutta vertyi onneksi nopeasti. Mentiin aikamoisen nopeaa tahtia ja Dessie sai venyttää askeltaan ravissa oikein kunnolla. Eilisen avaavan laukkaamisen huomasi, sillä Dessien liike oli tänään mukavan irtonaista ja se näytti ihan omasta takaa kyllä sellaiset lisäykset, että ihan nauratti, miten mieletöntä liikettä se saakaan irti itsestään. Käveltiin pitkät loppukäynnit ja seisotin Dessien vielä solariumissa ja vähän hieroin sen selkää, kun piti vähän itseänikin lämmitellä lamppujen alla.

Olen tässä viime aikoina miettinyt, että olisi kyllä kiva, jos pääsisi välillä ratsastamaan muutakin hevosta, kuin Dessietä. En ole kuitenkaan tehnyt asialle mitään, sillä se on ollut ihan vain ajatuksen tasolla. Toista hevosta minulle ei ole tulossa, vaikka Remingtonin lopettamisen jälkeen se olikin oikeastaan suunnitelmissa. Kahden hevosen jokapäiväiseen liikutukseen minulla ei ole enää aikaa, joten olen nyt toistaiseksi unohtanut haaveet toisesta hevosesta. Tänään kuitenkin kaverini kysyi, josko minua kiinnostaisi ratsastaa hänen hevosensa pari kertaa viikossa. Tänään sitten kokeilin tätä hevosta ja pidin siitä kovasti ja kaverikin oli sitä mieltä, että meidän yhteistyö toimi oikein hyvin, joten sovittiin nyt sitten, että liikuttelen sen pari kertaa viikossa.

Kaverini hevonen on musta 7v oldenburgilainen ruuna Balou du Rouetista. Se on varmasti hyvää vaihtelua minulle. Se on kiltti, mutta niin esteratsastajan hevonen, kuin vain voi olla. Se vaatii siis kouluratsastuksellisesti varmasti jonkin verran hommia, mutta se on sen verran kuuliainen, että siitä saa varmasti jo aika vähälläkin hommalla paljon irti. Aika hauska sattuma, kun en ollut todellakaan vielä muutakuin pohtinut, että olisi kyllä kiva päästä välillä jonkun muunkin hevosen selkään ja nyt sitten pääsen ratsastamaan noinkin kivaa hevosta. Asioilla on tapana järjestyä, edes välillä ;)

Maastolenkillä Dessien kanssa <3