Perjantain estevalmennus jäi aika lyhyeksi, kun minä vähän luovutin yhden tyhmän virheen takia. Alun hypyt onnistuivat Oliverin mielestä oikein hyvin, kun taas minulla oli vähän epävarma fiilis. Jotenkin kun tietää, että Acasina on ollut esteillä hankala, jännityin siitä, vaikka se nyt olikin todella kiltti. Se on vielä muutama kuukausi sitten hyppinyt pystyyn esteillä, joten minulla oli vähän huono fiilis koko touhusta. Itse kun en ole hypännyt ikuisuuksiin, enkä muutenkaan ole mikään varma hyppääjä.. Oliverin mielestä oli kuitenkin oikein hyvä idea, kun kerta tullaan muuten niin hyvin toimeen. Alussa olin vähän pihalla, mutta Acasina hyppäsi silti oikein hyvin. Sitten tultiin esteelle vähän huonosti ja itse rupesin epäröimään ja Acasina sitten kielsi. Minä luisuin selästä, vaikka olisin luultavasti helposti pysynytkin selässä jos olisin edes yrittänyt. Luovutin. Ihan idioottimainen fiilis, kun en vain viitsinyt jatkaa, kun minulla oli niin huono fiilis.
Oliver sitten ratsasti Acasinan loppuun ja he tekivät oikein onnistuneet radat. Acasina hyppää isompia esteitä paljon paremmin, kuin pieniä ja varsinkin sen etujalat nousevat ihan taivaisiin. Pienillä esteillä se ei oikein jaksa vaivautua, mutta yli se menee kyllä niistäkin ongelmitta.
En ole koskaan tuolla tavalla luovuttanut ihan vain siksi, etten muka osaisi jotakin. Eipä sitä tuollaisella asenteella opikaan.. Ottaa kyllä päähän, mutta enköhän nyt oppinut tästä ainakin sen, että ei todellakaan kannata luovuttaa. Me aloitamme nyt sittenkin kavalettityöskentelystä ja sitten, kun se sujuu, siirrytään esteisiin. En halua nuorta hevosta pilata omalla epävarmuudellani ja se oli luultavasti juuri se syy miksi en viitsinyt jatkaa. Mutta menipä ainakin hyvin siihen saakka, kunnes lopetin ja se on ainakin ihan hyvä.
Jacky on minulla nyt useammin ratsastettavana, sillä sen omistajalla on polvi hajonnut. Minun kannaltani se on tietysti hyvä asia, niin pääsee todella panostamaan siihen. Perjantaina Sophia hyppäsi sillä pitkästä aikaa ja lauantaina sillä oli selvästi lihakset kipeänä. Se oli vähän jäykkä, joten vain liikutin sen siihen saakka, kunnes se tuntui vähän vetreämmältä. Sen vasen laukka oli aika kamala, mutta onneksi se loppua kohden parani.
Sunnuntaina molemmilla hepoilla oli vapaapäivät. Eilen ratsastin Acasinan kunnolla läpi ja se tuntui oikein hyvältä! Laukattiin paljon ja tehtiin taas paljon laukannostoja. Lopussa se tuntui niin ravissa, kuin laukassakin oikein hyvältä. Jackyn liikutin aika pikaisesti, alussa otettiin muutamat väistöt ja muuten laukattiin aika paljon.
Enpä olisi uskonut, että heppatilanne olisi näin nopeasti muuttunut siihen, että minulla onkin päivittäin kaksi hevosta ratsastettavana.. Acasina-tilanne ei nyt ole vieläkään ihan täysin varmistunut, mutta kyllä edelleen siltä tuntuu, että se olisi minulle jäämässä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti