Alkuviikon Dessien liikunta koostui laukannostojen ja laukkavolttien treenaamisesta. Dessie oli todella hyvä ratsastaa, joten keskiviikkona päätin sitten, että voitaisiin kokeilla hyppäämistä. Ulkona oli 30 astetta lämmintä ja olin tiistaina ratsastanut Dessien jopa vähän väsyksiin, joten ainakin ulkoiset tekijät puhuivat meidän hyppykokeilun puolesta.
Tein aika rankan alkuveryttelyn ja Dessie pysyi mukavasti käsissä, vaikka ratsastinkin kentällä. Oliver teki meille aluksi diagonaalille pienen ristikon, jota mentiin ensin ravissa. Dessie vetäisi viimeiset askeleet ennen estettä aina aikamoista vauhtia, mutta muutaman kokeilun jälkeen tajusin ottaa sitä jo hyvissä ajoin paremmin tuntumalle. Laukassakin ristikko meni oikein kivasti, eikä minua edes kerennyt jännittämään.
Kun kerta pysyimme Dessien kanssa mukavan rauhallisina, päätti Oliver nostaa pikkuisen vaatimustasoa ja teki meille sarjan, jossa oli ensin pysty ja taisi olla neljän laukka-askeleen jälkeen okseri. Tiesin jo heti alussa, että okserille pääseminen tulisi olemaan ongelmallista, sillä ihan varmasti jännityksissäni ohjaisin ohi. Kappas vain, niin sitten teinkin. Seuraavalla kerralla olin ensin ohjaamassa ohi, sitten kuitenkin ohjasin okserille ja olin aivan varma, ettei Dessie todellakaan pääsisi siitä enää yli, kun tultiin sille ihan vinossa ja ihan järjetöntä vauhtia... No, enpä olisi saanut aliarvioida Dessien hyppyinnostusta, sillä sehän meni ja hyppäsi ihan järjettömällä loikalla yli. Alastulossa lensin kuin leppäkeihäs oikein tyylikkäästi kuperkeikalla maahan, Dessie otti ehkä puolikkaan askeleen ja jäi sitten ihmettelemään, että miksi ihmeessä minä siinä maassa olen.. Rusautin niskani aika kivasti ja löydän vieläkin joka paikasta hiekkaa, mutta onneksi muuta ei käynyt.
Onneksi minulla oli päälläni pari viikkoa sitten ostamani turvaliivi, jonka hankkimista olinkin suunnitellut jo tovin. Olen aina inhonnut turvaliivejä, mutta tuo ostamani Tipperaryn palaturvaliivi on kyllä oikeasti hyvä päällä! Ei sitä oikeastaan edes huomannut, paitsi että kuumahan se oli, mutta tuolla ilmalla nyt mikä tahansa vaate on liikaa.
Tippumisen jälkeen kesti kyllä jokunen hetki, että sain taas kasattua itseni. Rupesin jännittämään ihan järjettömästi, josta Dessie tietysti veti vähän kierroksia. Se ei kuitenkaan ruvennut räjähtelemään, mutta rupesi vastustelemaan, kun huomasi, etten oikeastaan itsekään haluaisi enää mitään tehdä. Taistelin itseni kuitenkin vielä ylittämään sen tyhmän sarjan ja siihen yhteen onnistuneeseen kertaan sitten lopetimmekin. Lopusta jäi hyvä fiilis, vaikka kestikin kauan, että uskalsin yrittää uudestaan. Olen Dessieen ihan todella tyytyväinen, se hyppää selvästi todella mielellään. Kuhan saataisiin kuskikin ylittämään ne esteet vähän vähemmällä jännityksellä, niin tulisi touhusta ehkä vähän helpompaa. Tekisi mieli antaa Oliverin hypätä Dessien kanssa seuraavan kerran, jotta heppa pääsisi tosiaan myös hyppäämään, eikä joutuisi kärsimään tyhmästä, pelkäävästä kuskista... En kyllä voi sanoa, ettenkö olisi itseenikin suht tyytyväinen, sillä tällä kertaa Dessie ei pukittanut kertaakaan, eikä muutenkaan räjähdellyt, joten taisin kyllä pysyä itse todella paljon rauhallisempana, kuin viime kerralla.
Eilen sitten vain nopeasti liikutin Dessien, ei tehty sen suurempia, kuin otettiin laukkapätkät molempiin suuntiin ja mentiin sitten maneesiin paarmoja pakoon kävelemään pitkät loppukäynnit. Dessie oli ihan ok ratsastaa, mutta oli ihan mukava kerrankin vain vähän ratsastella tekemättä sen enempää töitä. Tänään olin itse niin puhki ihan luonnottoman aikaisen herätyksen ja pitkän työpäivän jälkeen, että kävin vain ruokkimassa Dessien. Huomenna sitten jatketaan harjoituksia :)
Tiistaina Dessie kengitettiin 15 (!!!) viikon jälkeen! Kengittäjä sanoi, että olisi edelleen voinut odottaa ehkä jopa parikin viikkoa, mutta päätettiin nyt sitten kuitenkin pistää kengät uusiksi, jotta ei vaan tuhottaisi mitään. Dessie oli kiltti kengittää, mutta varmuuden vuoksi olin kuitenkin koko ajan paikalla. Eipä minua kyllä millään tavalla tuo pitkä kengitysväli haittaa, mutta en ole kyllä koskaan kuullut, että millään normaalilla hevosella olisi voinut vielä 15 viikonkin jälkeen odotella kengitystä..
Päivitin hiukan ulkoasua, poistin Remingtonin nimen ja kuvat bannerista ja tein muutamia muitakin pikkumuutoksia. Tarkoitus olisi jossakin vaiheessa tehdä vähän isompi muutos, mutta edelleenkin olen vakavasti allerginen kuvankäsittelylle vapaa-aikanani ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti