torstai 10. huhtikuuta 2014

Torstai

Tiistaina aamulla oli ihan kamala painostava kuumuus, joten päänsärkyisenä ratsastin Acasinan ihan vain käynnissä venytellen ja painuin loppupäiväksi sängynpohjalle. Eilen tehtiin taas pitkä maastoreissu, mutta tällä kertaa saatiin Acasinan kanssa maastoiluseuraa. 11 kilometriä puolessatoista tunnissa, joten tahti oli aikamoinen, vaikka kiivettiin mäkiä taas oikein urakalla.


Acasina nautti taas suunnattomasti ja tykkäsi selvästi laukata kilpaa kaverin kanssa, vaikka sitä jouduinkin pitelemään, kun kaveri ei ole ihan samanlaisessa kunnossa, kuin meidän maratoonari Acasina.. Neljän kilometrin laukkapätkän jälkeen Napoleon oli aivan läpimärkä hiestä ja ihan vaahtosi, kun taas Acasinan kaula oli ihan pikkuisen kostea.. Loppumatka mentiinkin sitten Napoleonin tahdissa...



Acasina oli tänään ihan mieletön! Se oli ihan järjettömän hyvä ratsastaa, se ei ole vielä koskaan ollut noin rento ja hyvä! En tiedä, että teinkö itse jotakin erilailla, vai onko meidän pitkät maastolenkit vain yksinkertaisesti tehneet Acasinalle todella hyvää, mutta fiilis oli tänään kyllä todella hyvä. Aloitin ihan vain käynnissä venyttelemällä kaulaa ja siitä siirryttiin vähitellen raviin, jossa jatkoin venyttelyä. Yhtäkkiä Acasina rentoutui, kantoi kaulansa ja liikkui tasaista tahtia eteenpäin. Ravailtiin pitkät pätkät ja fiilis sen kun vain parani paranemistaan.

Laukassa sain aluksi hiukan venytellä, mutta sama hyvä fiilis tuli laukkaankin, kun oltiin muutama kierros laukattu. Ei tehnyt mieli millään lopettaa ratsastusta, kun Acasina oli niin toimiva, mutta maltoin kuitenkin lopettaa, jotta tuli lopetettua, kun fiilis oli vielä hyvä.

Hymyssäsuin vein hevosen talliin ja olin tyytyväinen, kun pääsin niin aikaisin lähtemään tallilta. No, kaipa fiilis oli taas liian hyvä ja maailma halusi taas palauttaa minut tasaisesti maanpinnalle.. Meidän tallinmäessä tuli auto aivan keskellä tietä vastaan ja kapealla tiellä jyrkässä mäessä jouduin ohjaamaan sivuun.. Täräytin oikein kunnolla tien sivussa olevan sadevesiviemärin terävää kantta päin ja autostani puhkesi sitten oikein lahjakkaasti molemmat renkaat oikealta puolelta... Ai että, kun otti päähän, kun oli vielä tarkoitus ajaa nuo vanhat talvirenkaat nyt kesän aikana loppuun ja hankkia uudet kesärenkaat vasta ensi vuonna.. No, eipä ihan mennyt taas niin, kuin olin suunnitellut.. Onneksi meidän tallinomistajalla on autokorjaamo, joten hänen avulla saatiin homma nopeasti hoidettua ja käytiin vielä ostamassa uudet kesärenkaatkin, jotka hän jopa kerkesi laittamaan alle jo tänään.

En kyllä ollut edes mitenkään hirveän vihainen, vaikka tietysti vähän pistikin ärsyttämään. Muutama kuukausi sitten olisin luultavasti itkenyt koko loppupäivän, mutta nyt olen oppinut olemaan välittämättä, kun näitä maanpinnalle palauttamisia tapahtuu. Eipä päivä mennyt edes pilalle, sillä olihan vähintään hevonen ollut hyvä ratsastaa. Ja vihdoin se sadekin tuli, jota pääni on tässä maanantaista saakka odotellut.. Ja tärkeintä on tietysti, ettei käynyt pahempaa ja että tuo tapahtui tallinmäessä niin sain heti apua.

Positiivista viikonloppua kaikille!

lyttyrenkaat..


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti