Kuten arvelinkin, oli Acasinan hankaluus vain väliaikaista ja eilen ja tänään se olikin taas oma ihana itsensä. Juoksutin sen kuitenkin eilen vielä ennen, kuin hyppäsin selkään, jotta pystyin olemaan varmempi, ettei samanlaista kaaosta enää tule, kuin torstaina. Acasina oli kuitenkin heti alusta saakka hyvin yhteistyöhaluinen ja pystyimme keskittymään ihan vain oleellisiin asioihin. Ei kuitenkaan tehty mitään sen ihmeempiä, muutakuin pääty-ympyröitä ja paljon suunnanvaihdoksia.
Tänään Acasina oli heti, kun otin ohjat käteen, täysin kuulolla ja rentoutui heti. Se oli aivan alusta loppuun saakka tasainen ja hyvä ratsastaa. Ratsastin paljon kiemurauria, voltteja ja vaihtelin jatkuvasti suuntaa. Se ei ole vielä koskaan ollut noin hyvä noin pitkän aikaa, joten taas meidän ennätykset parantuivat. Aivan älyttömän hyvällä fiiliksellä tänään kyllä mentiin. Yleensä ratsastan todella paljon kevyessä ravissa, mutta tänään otettiin todella hyvät pätkät harjoitusravissa, eikä sen jälkeen tehnyt mieli enää keventää, kun fiilis oli niin äärettömän hyvä.
Käynti ja ravi ovat nyt todella kivat, mutta laukannostoissa jään joko kädellä kiinni tai teen liikaa painetta jalalla ja Acasinan reaktio on pukitus. Heti noston jälkeen laukka toimii, mutta nostot ravista ovat hankalia. Käynnistä nostot ovat ok.
Ratsastin tänään oikeastaan ensimmäistä kertaa voltteja laukassa ja olin niihin todella tyytyväinen. Oikeaan suuntaan Acasina laukkasi pienetkin voltit kuin vanha konkari, mutta vasempaan suuntaan sain hiukan auttaa sitä, jotta se sai ylläpidettyä tahdin.
Onneksi Sabsi tulee viikonloppuna niin pääsen häneltä kysymään laukannostovinkkejä, kun itselläni ideat loppuvat, minkälaisella harjoituksella oppisin myötäämään oikealla hetkellä ilman, että hevonen kuitenkaan katoaa tuntumalta.
Nyt minun täytyy vain olla varovainen, etten rupea pyytämään Acasinalta liikaa. Tänäänkin vahdin kellosta, etten vain ratsasta liian kauaa. Fiilis oli niin hyvä, että teki mieli vain jatkaa ja jatkaa, mutta liian pitkään menemisestä on varmasti vain haittaa tässä vaiheessa, kun hevonen on nyt vasta ruvennut tajuamaan tuntuman ja kuolaintuen idean.
Ensi viikolla yritetään omin neuvoin vielä harjoitella laukannostoja ja yritän itse keksiä meidän suurimpia virheitä, jotta saamme sitten viikonloppuna kyseltyä kaikki kysymykset läpi. Olisi pakko saadaan kaikki irti siitä, että on vihdoin taas kouluvalmentaja paikalla. Koko ensi viikoksi on myöskin luvattu niin sateista säätä, että tuskin päästään maastoilemaan, joten meidän on luultavasti pakko treenailla ihan vain koulujuttuja.
Reilu kuukausi sitten Oliver lupasi, että toukokuun tokalla viikolla voitaisiin ruveta hyppäämään, mutta saas nähdä, että muistaako hän lupauksensa.. En enää jaksaisi olla aina kyselemässä, että milloinkohan hypätään, kun aina vastaus on "ei kerkeä". Viimeisestä hyppykerrasta kun on vierähtänyt jo melkoinen tovi.. Nyt voisin jopa kuvitella, ettei minuakaan jännittäisi niin paljoa, kun hevonen on avuilla. Kunhan edes vaikka kavalettitreeniä päästäisiin tekemään, niin saisi Acasina vaihtelua elämäänsä ja tekemään sitä, mitä varten se oikeastaan on luotu..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti