1. Estevalmennus

Selvisin estevalmennuksesta ja oli muuten hyvä, että tuli näin yllättäen aloitettua. Alussa jännitti hiukan, mutta parin onnistuneen hypyn jälkeen rentouduin. Meinasin pyörtyä, kun valmentaja nosti esteen metrin korkuiseksi, mutta kyllä me siitäkin yli mentiin. Kun ottaa huomioon, etten ole hypännyt kuuteen vuoteen onnettomuuden jälkeen, niin meni kyllä harvinaisen hyvin. Kunnes sitten ei enää mennytkään.. Minua rupesi jostakin syystä jännittämään ja Remi kielsi pienellä ristikolla, koska se selvästi huomasi, että minua rupesi pelottamaan.. Olen kyllä idiootti, kun metrin pysty ei ollut ongelma ja sitten pieni ristikko jännitti.. Ristikon jälkeen oli 80 sentin okseri neljän laukka-askeleen jälkeen, mutta sille Remi kielsi joka kerta, koska minun aivoni eivät selvästi kyenneet ristikon jälkeen mihinkään ja jännityin rautakangeksi niin en yhtään ihmettele, ettei Remi mennyt yli.. Kerran oltiin jo menossa yli, mutta viime hetkellä Remi vetäisi ohi ja lensin siinä rytäkässä selästä. Tippumisen jälkeen minua sitten hermostutti ja jännitti niin paljon, että mentiin sitten enää kerta se tyhmä ristikko ja lopetettiin siihen.
Olen kyllä oikeasti todella tyytyväinen, vaikka loppu ei nyt mennytkään kovin hyvin. Tärkeintä on se, että todellakin uskalsin hypätä ja nytpähän näin miten kivaa Remillä on hypätessä. Remin hyppytyyli tuntui olevan varsin hyvä, valmentaja sanoikin, että kuhan saadaan minun pääni kuntoon ja lopetan turhan jännittämisen, niin hän ihan mielellään meitä valmentaa.
Sunnuntaina olisi mahdollisuus taas hypätä, mutta taidan jäädä ihan vain kentän laidalle katsomaan, kun muut hyppäävät. Ensi viikolla voidaan sitten taas kokeilla uudestaan, kuhan saan itseni rauhoittumaan...

Parit kuvat saatiin onneksi, laatu ei päätä huimaa, mutta onpahan todisteita, että tosiaan esteen olen ylittänyt ;)