Olen nyt todella varovaisesti aloitellut Remingtonin liikuntaa, suurimmaksi osaksi vain juoksuttanut venytellen eteen alas. Tänään juoksutin pitkillä sivuohjilla ja koska Remi meni todella kivasti niin päätin hypätä selkään.
Menin ilman satulaa ja nyt ensimmäistä kertaa otin ohjia kunnolla tuntumalle. Alussa Remi meinasi vaan juosta alta pois ja vastusteli hiukan kuolainta, mutta kun sain sen vähän hidastamaan tahtia, rupesi touhu toimimaan! Ensimmäistä kertaa yli 3 kuukauteen (!!!!) tuli sellainen fiilis Remin kanssa, kuin sen pitääkin olla. Sitä pystyi ratsastamaan ja se teki rehellisesti töitä.
Tehtiin raviväistöjä ja paljon voltteja, eikä Remi vastustellut kertaakaan! Ei heilutellut enää edes häntäänsä vaan meni oikeasti tyytyväisenä juuri sinne, minne halusin. Muutama pieni pukki tuli kyllä, mutta nekin olivat varsin iloisia, eivätkä mitään "korvat luimuun, elämä on kamalaa, joka paikkaan sattuu"-pukkeja. Päästin sen lopuksi kävelemään loppukäynnit taas vapaana ja se taas rauhallisesti käveli nätisti ympäri maneesia.
Aivan mielettömän tyytyväinen fiilis jäi, kun tulin alas selästä ja katselin, kuinka tyytyväinenja rento Remi oli. Näiden ihan järjettömien kuukausien jälkeen tuntuu vihdoin ihan oikeasti siltä, että leikkaus oli hyvä päätös ja että Remistä voisi ihan oikeasti tulla vielä käyttöhevonen.
Hulluahan se alunperin oli ruveta leikkaamaan 14-vuotiasta hevosta, mutta Remi on ansainnut kokea myös kivuttoman elämän.
Juttelin hiljattain Remingtonin kasvattajan kanssa ja hän kertoi minulle, että Remillä on ollut kummallisia selkäkipuja jo 3-vuotiaana. No, poistetun munuaisen ulkonäkö kyllä kertoi ihan samaa, munuainen on ollut toimimaton jo vuosikausia, sillä se oli pienentynyt ja kovettunut mustaksi kököksi kaikkien näiden vuosien aikana. Eläinlääkärikin sanoi, että vaatii hyvin useita vuosia, että munuainen menee tuollaiseksi. Hän ei ollut koskaan nähnyt mitään vastaavaa, vaikka on siis tosiaan koko Saksan ainut munuaisspesialisti, alansa huippu, jolle lähetetään hevosia hoitoon koko Keskieuroopasta.
Remi ei siis tunne kivutonta elämää ja tulee varmasti kestämään jonkin aikaa, kunnes se oikeastaan tulee ymmärtämään, ettei kipuja enää ole. Ell sanoikin, että pitkiä aikoja kipuja kokeneille hevosille jää pitkäksi aikaa ns kipu vielä päälle, vaikka kivut ovatkin varmasti jo poissa. Esim hevonen, jonka suu on haavoilla huonon ratsastuksen takia, tulee tajuamaan kivuttomuuden vasta jonkin ajan päästä siitä, kun suu on jo terve. Siksi odottelenkin innolla, että minkähänlainen raketti Remingtonista vielä kuoriutuu. Se päivä, kun huomaan, että Remi on täysin kivuton, tulee olemaan minulle kyllä varmaan ihan järjettömän tunteellinen. Remi on saanut kärsiä turhaan aivan liian kauan ja on kyllä ehdottomasti ansainnut mukavan ja kivuttoman loppuelämän. Samapa tuo, jos siitä ei enää käyttöhevosta tulisikaan, kuhan on kivuton, mutta en tällä hetkellä näe yhtään mitään estettä sen täydelle regeneroitumiselle. Aikaahan tässä tulee kulumaan, kun sen lihaksisto on aivan nollassa, mutta uskon, että lopputulos tulee olemaan niin hyvä, että koko kärsimys tullaan vielä unohtamaan jonakin päivänä.
Aikaa tulee kulumaan myös Dessien kanssa, mutta se oli kyllä eilen ja tänään niin hyvä, että saan kyllä olla siihen oikein tyytyväinen. Eilen olin kuvitellut ensin juoksuttavani sen ja nousevani sitten vielä selkään, mutta se oli juoksuttaessa niin kiltti, että kävelinkin sitten enää vain pitkät loppukäynnit selästä käsin.
Tänään juoksutin vähemmän aikaa ja hyppäsin sitten vielä selkään. Aluksi Dessie ei meinannut sitten millään mennä eteenpäin, se on taas kiimassa... Heti, kun kiimaoireet aiheuttanut nuori ruuna lähti maneesista, rupesi Dessiekin menemään eteenpäin. Sain jonkin aikaa taistella sen kanssa, kun se halusi vain juosta alta. Kokeilin Oliverin tekniikkaa ja istuin harjoitusraviin ja mentiin ihan todella hiljaista ravia. Sillä tavalla sain sen takaosan kunnolla aktivoitua ja kun sitten pyysin sitä eteen, niin se meni todella nätisti. Lopetin lähes heti, kun se tuntui hyvältä. Jäi siis molemmille hyvä fiilis lopussa, joten huomenna on kivempi aloitella.
On se ihanaa, kun on niin palkitsevat hevoset :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti