torstai 11. huhtikuuta 2013

Tammailua..

Eilen hepoilla oli vähän rennommat päivät, kun tein taas tyhmän pääni kanssa kuolemaa. Dessie ei kyllä tänään näyttänyt pätkääkään välittävän vapaapäivästä, vaikka yleensä kyllä vaparin huomaa seuraavana päivänä selvästi. Dessie on nyt tosiaan ihan hirveän kamalassa kiimassa. En ole saanut syötettyä sille sitä munkinpippuria, niin saan nyt taas nauttia tamman parhaista puolista.
Kuten tiistaina kirjoitin, olen nyt onneksi oppinut, että Dessie vaan täytyy saada menemään eteenpäin, jos annan sen alussa kusettaa, on se aivan selvä, etten tule saamaan sitä askeltakaan eteenpäin. Tänään jouduin kyllä muistuttamaan aika moneen otteeseen raipalla, että maneesissa ei kuseskella ympäriinsä ja kun pyydän eteen niin se tosiaankin myös tarkoittaa sitä, että jollakin tahdilla pitäisi edetä. Se jokin tahti oli tänään aikamoinen. En tehnyt tai pyytänyt Dessieltä tänään mitään muuta, kuin sitä, että se menee eteenpäin. Kiidettiin ihan hullua vauhtia ravissa ja laukassakin. Ensimmäisen kerran uskalsin pyytää sitä laukassakin oikein kunnolla eteen ja kyllähän se menikin. Dessie yritti kyllä nostella häntäänsä, mutta ei suurimmaksi osaksi yksinkertaisesti kerennyt, kun jo pyysin sitä taas kiitämään eteenpäin.
Laukka nousi pukitta ja oli oikein mukavaa, pätkittäin kyllä tuntui, että nyt muuten lähtee polle käsistä, mutta ei se onneksi lähde. Siinä vaiheessa, kun se tuntuu edestä vahvalta, minun täytyy ottaa puolipidäte ja sitten heti myödätä ja niin se tulee kevyemmäksi. Myötääminen vain vaatii uskallusta, sillä edelleenkin Dessie tuntuu siltä, kuin se räjähtäisi joka suuntaan, jos annan sille yhtään ohjaa. Onneksi niin ei käy ja vähitellen alan onneksi pääsemään tuosta yli ja opin kunnolla myötäämään.

Dessie ole kyllä ihan puhki tuon pikajuoksusession jälkeen, mutta ainakin se meni eteenpäin, eikä jäänyt jumittelemaan. Ihan kamalalta touhu varmaan näytti, mutta en todellakaan anna sen ruveta kusettamaan itseäni, sillä tasan tiedän mitä siitä seuraa.
Ratsastuksen jälkeen kylmäsin jalat kunnolla. Dessie tuntui yllättävän tyytyväiseltä. Huomasi kyllä, että sen lavat aukesivat aika hyvin ja ihan varmasti kropan jokainen lihas lämpeni tuon kiitoravailun ja laukkailun aikana.
Huomenna menen liikuttamaan Dessien ennen töitä ja illalla pitäisi sitten kivuta Remingtonin selkään ja mennä, ääääääääk, estevalmennukseen. Oliver oli kyllä sitä mieltä, ettei Remi ole vielä tarpeeksi hyvässä kunnossa, mutta millähän muulla se kunto kohoaa, kuin treenaamisella.. Ja estekorkeus saa pysyä siinä about polvenkorkuisena, siis omien polvieni ;) Enempään ei riitä Remin, eikä kyllä minunkaan rahkeet, näin 5 kuukauden hyppytauon jälkeen..
Jännittää ihan hirveästi, mutta kuten sanoin Oliverillekin, jos touhusta ei tule mitään, niin sittenpä ei tule. Jos huomaan, ettei Remington jaksa, niin lopetan varmasti heti. Voidaan sitten tehdä vaikka maastolenkki, jos ei poni pysty tuon kuntoisena vielä hyppäämään, ei se ainakaan minun maailmaani kaada.

Kävin tänään kaverini koiran kanssa tallin ympäristössä lenkillä ja kävin samalla näyttämässä sille heppoja. Fuerteventuranpaimenkoira 1v Chupito oli vähän skeptinen, mutta selvästi kovin kiinnostunut hevosista, joten enköhän saa siitä vielä kunnon talleilukaverin.


Kevätnäkymiä tallille päin, aina vain ja joka päivä nautin kyllä näistä näkymistä.. En olisi voinut kovin paljoa parempaa asuinpaikkaa valita. :)



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti