Vihdoin kunnon kuvia!

Sain vihdoin minusta ja Dessiestä vähän laadukkaampaa kuvamateriaalia! Olen todella huono kysymään ketään kuvaamaan, aina kuvaan vain muita, mutta itsestä ei saa koskaan kuvia. No, tuskin kenelläkään valokuvaajalla on toisin, ei taideta olla niitä suurimpia linssiludeja.

Kokeiltiin mennä kentällä, mutta Dessie oli sen verran ärsyttävä, että parin kuvan jälkeen siirryin maneesiin. Ulkona Dessie ei keskittynyt minuun sitten millään, hetkittäin oli ok, mutta suurimmaksi osaksi vain juoksi alta. Saatiinpahan ainakin parit hyvät kuvat, kuvissa meno näyttää ihan mukavalta, mitä se toki hetkittäin olikin, mutta on kyllä pakko myöntää, että tuntui siltä, kuin alla olisi ollut tikittävä aikapommi. Kuvaaja sanoikin, ettei tullut kovin montaa kuvaa, kun suurimmassa osassa minulla oli niin vihainen ilme, ettei niitä kehtaa edes näyttää..
Ennenkuin koko ratsastus olisi vain mennyt ihan taisteluksi, päätin suosiolla mennä sisään. Maneesissa Dessie yritti aluksi juosta alta ja pöllöillä menemään, mutta alkukeskustelun jälkeen rupesi ravi rullaamaan. Dessie oli ihan superhyvä ja laukassa varsinkin. En voi edes käsittää, että varsinkin oikea laukka oli aivan järjettömän hyvä. Ei oltu edes yksin maneesissa, vaan oli pari muutakin ratsukkoa ja silti Dessie oli hyvä tai enemmänkin todella hyvä.
Oikea laukka nousi ehkä pikkuisen hätäisesti, mutta ilman pukkia. Heti noston jälkeen Dessie rentoutui ja laukkasi kunnon pyöreää ja ihanaa laukkaa. Annoin Dessien laukata pitkät pätkät molempiin suuntiin. Nostin taas tietysti vasemman laukan ensin, koska laukan jälkeen Dessie on aina rennompi ja niin se oikeakin saadaan nostettua paremmin. Nyt laukka nousee jo käynnistäkin eli takaosaan on saatu lisää voimaa. Annoin Dessien lopuksi ravata kunnolla eteen alas ja sekin onnistui oikein kivasti. Vauhti oli aikamoinen, mutta jos se kerta haluaa juosta, mutta silti pysyy pitkin ohjin hallittavissa, niin mikäs siinä, juoskoon sitten. Olin todella tyytyväinen ja lopetin aika nopeasti, kun kerta fiilis oli molemmilla hyvä.
Ensimmäisen kerran koko sinä aikana, kun Dessie on minulla ollut, tuli sellainen suuri rakkausfiilis. Tuo hevonen on ihan mieletön, kun se toimii. Kaikki taistelu tuntuu taas mitättömältä.

Tuo koulusatula tuntuu todella hyvältä, ei se kovin huonosti voi istua, kun Dessie liikkuu niin hyvin. Itse istun jo hiukan paremmin, mutta tuntuu ihan käsittämättömän vaikealta saada tuo kammottava etukeno pois. Koulusatulassa ei ole onneksi mahdollista nojata mitenkään ihan järjettömästi eteen, joten eiköhän tuo istunta lähde tuosta taas paranemaan, nyt varsinkin, kun olen ongelman huomannut.
Heti, kun tuon etukenon saisin pois, pitäisi saada muutkin nyt vasta lähiaikoina tulleet istuntaongelmat hoidettua pois päiväjärjestyksestä. En ole nimittäin ennen päästänyt käsiänikään valumaan minne sattuu, mutta olen nyt huomannut, että heti jos saan itseni suoraan, nousevat ne kädetkin.
Ikuinen ongelma on tietysti tuo, ettei sitä katsetta saa pois hevosen niskasta, mutta se nyt tuntuu pienimmältä ongelmalta tuon kamalan yläkropan asennon jälkeen. Se nyt on tullut kyllä selväksi, etten todellakaan voi käyttää estesatulaa pidempiä aikoja putkeen, sillä saan sillä vain istuntani ihan hölmöksi ja selkälihakset jumiin.
Jospa alettaisiin vaikka vähitellen näyttämään hiukan enemmän kouluratsukolta.. Erilaiset jalustimet pitäisi kyllä saada koulusatulaan, vähän jotakin hillitympää saisi kyllä olla, mutta hitsiläinen, kun nuo Jinit vaan ovat niin hurjan hyvät käytössä..

Remington joutui eilen kanssani kunnolla töihin, mentiin kentällä ja Remi oli todella jees. Laukattiin pitkät pätkät ensin vain kunnolla eteen ja sitten kootumpana voltteja. Lopuksi annoin sen laukata rennommin kunnolla eteen pitkin ohjin ja se tuntui kyllä todella hyvältä. 

Tänään pidin Remille ja Ursulalle taas tunnin ja Remi tuntui aluksi vähän hitaalta. Pistin Ursulan ratsastamaan temponmuutoksia ja niin sain Ursulan taas ratsastamaan herkemmin ja Remikin rupesi kuuntelemaan. Tällä kertaa Ursula uskalsi nostaa laukankin pari kertaa, mutta nousin kyllä itse vielä selkään, jotta Remi joutuisi edes vähän töihin. 

Laukattiin taas kunnolla eteen ja välillä pieniä pätkiä kootumpana, hidasta tahtia, jotta takapää olisi aktivoitunut kunnolla. Remi oli tänäänkin ihan superhyvä ratsastaa, se on kyllä ollut nyt niin ahkera, etten voi olla muuta, kuin tyytyväinen. 

Huomenna se joutuu taas kanssani kunnolla töihin tai sitten jos on hyvä ilma, mennään maastoon tekemään taas mäkitreeniä. Kavalettejakin voitaisiin harjoitella, olisi nimittäin nyt todellakin tarkoitus päästä estevalmennukseen perjantaina. Hyppäämisestä on nyt tullut puhuttua jo pieni ikuisuus, mutta nyt Remi alkaa oikeasti olemaan sen verran hyvä, että uskallan sillä ruveta taas hyppäämään. Jännittää vaan niin pirusti, että toivon uskaltavani. Remin kanssa olisi tarkoitus saada omaan hyppäämiseeni vähän varmuutta ja sitten, kun alkaa toimimaan Remin kanssa, voisin vasta kuvitella hyppääväni Dessien kanssa. Annan itselleni nyt oikeasti aikaa, sillä en halua kiirehtiä, kun ei ole minnekään kiirekään.

Remin takapään lihakset ovat jo kasvaneet jonkin verran ja hyppäämällähän niitä saa kehitettyä lisää, joten en näe mitään syytä, miksi ei jo voitaisi hypätä. Muutenkin Remin lihaksisto kasvaa hitaasti, mutta varmasti. Kaula on vielä ihan rimpula (eikä se Remillä koskaan paksuksi kyllä tulekaan), mutta kyllähän ne lihakset kovalla työllä tulevat takaisin. Selän lihakset ovat kyllä myös kasvaneet, enää selkäranka ei ole ihan niin kamalalla tavalla esillä, kuin vielä pari kuukautta sitten. Arpi on muuten kadonnut jo kokonaan, pitääkin napata huomenna pari päivitettyä kuvaa kadonneesta arvesta ;)

Miltäs tuo Dessie teidän mielestä näyttää?