Ahkerointia

Eilen ja tänään Dessien mukavuus on jatkunut ja voidaan vihdoin ruveta treenaamaan taas uusia asioita. Ennen, kuin perusratsastus alkaa olemaan kunnossa, on turha ruveta käymään läpi uusia asioita, jotta ei ole sitten suuremmissa ongelmissa, kun tekee niitä perusasioita.  En ole kauheasti treenaillut peruutuksia Dessien kanssa, sillä peruuttaminen on Dessielle yleensä tapa karata paikalta. Se on nuorena peruutellut loputtomasti, jotta pääsi karkuun liikaa painetta suussa. Nykyään se peruuttelee enää harvoin, joten ajattelin vähitellen ruveta harjoittelemaan peruutuksia.

Dessie lähtee usein peruuttamaan liikaa sivulle, joten yritin hillitä sen sivuttaista liikettä sillä, että peruutuksen alussa tein asetuksen sisällepäin. Se hillitsi sitä aika hyvin, vaikka jouduinkin muutamaan otteeseen taivuttamaan ehkä hiukan liikaa. Peruutukset menivät kyllä varsin hyvin, vaikka ensimmäiset olivatkin oikeastaan pohkeenväistöä taaksepäin. Muutaman kerran Dessie ei meinannut millään lopettaa peruuttamista, se vain asteli taaksepäin, vaikka yritin tehdä mitä.. Peruutuksia siis täytyy ehdottomasti treenailla lisää.

Yritin nostaa heti peruutuksesta laukan, mutta se oli Dessielle liikaa informaatiota yhdellä kertaa ja se kuumui aivan järjettömästi. Se teki muutamat tyylikkäät ilmalennot, kun annoin sille laukka-avut. Siinä vaiheessa heitin kannukset pois, kun kuumuminen siirtyi taas aivan omiin sfääreihinsä. Kokeilin vielä pari kertaa nostaa laukan peruutuksesta ilman kannuksia ja räjähdys jäi onneksi pois, vaikka nosto aikamoisen kuumuva olikin.

Ratsastin tänään alusta saakka ilman kannuksia ja Dessie kuunteli pohjetta oikein hyvin ilmankin, nyt se on onneksi herkistynyt taas omaksi itsekseen. Tehtiin mukava alkuveryttely pitkin ohjin ravaten ja laukaten. Tein harjoitusravissa paljon pysähdyksiä ja pysähdyksestä siirtymisiä raviin, sillä tuolla harjoituksella saan Dessien todella hyvin avuille ja kuuntelemaan. Saan sen parhaiten koottua tekemällä mahdollisimman monta pysähdystä kierroksen aikana. Se innostuu sen verran paljon, että se on jo heti liikkeelle lähdöstä saakka hyvin takajaloillaan. Se yrittää kyllä vähän liikaa ennakoida ja kuumuukin hiukan, mutta tuossa vaiheessa pieni innostuminen ei ole pahasta, kunhan se ei rupea räjähtelemään. Kuumentuessaan se yleensäkin ryhdistäytyy aikalailla, joten siitä mielentilasta on hyvä lähteä harjoittelemaan kokoamista.

Siirryin vaatimustasolla vähän alaspäin, kun Dessie kerta eilen rupesi kuumumaan, kun pyysin liikaa uutta samaan aikaan. Jätin peruutuksen pois ja nostin laukkaa pysähdyksestä. Nostot olivat vähän liian hypähtäviä eli rauhallisuutta tarvitaan ehdottomasti. Yritin tehdä nostot mahdollisimman pienin avuin, mutta Dessien kanssa ei tarvitse kuin vain miettiä nostoa ja se on jo räjähtänyt eteenpäin. Laukka oli kyllä tänäänkin todella hyvää, varsinkin oikeaan suuntaan. Vasemmassa se jäi vähän jännittämään niskasta ja oli vaikeampi saada puolipidätteitä läpi. Oikeaan suuntaan laukka on helposti säänneltävissä, mutta vasen suunta on heti alusta saakka vaikeampaa saada hitaammaksi. Lopussa sain aika hyvin Dessien tekemään laukasta pysähdyksen, mutta siirtymät ovat kyllä todella epätasaisia.

Touhumme tarvitsee siis rutkasti rauhallisuutta, jotta saadaan hiottua siirtymiset tasaisiksi. Nyt olen kyllä taas positiivisin mielin liikenteessä, kun Dessie liikkuu kivasti ja tyytyväisesti, eikä sitä tarvitse pakottaa, eikä sen kanssa tarvitse taistella.

Törmäsin koneellani tasan vuoden vanhaan kuvaan, aika menee kyllä aivan käsittämättömän nopeasti.. Kun katsoo tätä kuvaa, niin muistaa, että olihan niitä epätoivon hetkiä välillä Remingtoninkin kanssa ;) Aika kultaa muistot ja nyt tätäkin hetkeä voi muistella hymysuin, vaikka kuvasta päätellen taisi oloni olla kaikkea muuta, kuin hymyileväinen. ;)

voi että, kun tuota piirtopäätä on ikävä :(