torstai 5. syyskuuta 2013

Vammailua ja vähemmän vammailua

Jouduin maanantaina pieneen leikkaukseen, joten oli tarkoitus jättää ratsastamiset välistä pariksi päiväksi. Maanantaina ratsastin ihan vain käyntiä 40 minuuttia. Laitoin Dessielle kanget päähän, kun ei ollut tarkoitus ottaa ohjia käteen ollenkaan. Dessietä ei kävely kiinnostanut sitten ollenkaan, alussa se lähti muutaman kerran ravailemaan, mutta nöyrtyi kohtaloonsa pian ja pysyi käynnissä. Sillä tuli selvästi vähän tylsää, kun se rupesi kyttäilemään ovipäädyn nurkkaa. Jouduin komentamaan sitä muutaman kerran, jotta se lopetti hölmöilyn.

Tiistaina taistelin itseni kanssa koko aamupäivän, kun teki niin valtavasti mieli lähteä ratsastamaan. Olo oli hyvä, joten en saanut itseäni pysymään poissa.. Ehkä vähän huono idea, mutta tulipahan hevonen liikutettua kunnolla. Dessie oli oikeastaan varsin hyvä, mutta hetkittäin ihan täysi idiootti. Se pukitteli muutaman kerran oikein megalomaanisia pukkeja ja kun komensin sitä, niin se vetäisi sitten vielä hienomman kamikazepotkun. Sitä ei oikein kiinnostanut ravata, vaan olisi pitänyt saada laukata vain koko ajan. Oikeaan suuntaan laukannosto ei myöskään meinannut onnistua ilman räjähdystä. Taitaa olla aika jättää kannukset pois, kun Dessie rupeaa taas räjähtelemään..

Dessie esitti taas hienoa laukkaa ja keskityimmekin tänään aikalailla laukkatyöskentelyyn. Sain sen tekemään aika pieniä voltteja, se kyllä levähtää volteilla vielä aikalailla ja voltit täytyy ratsastaa todella tarkkaan.

Eilen juoksutin Dessien, sillä ilma oli niin kuuma, että hikoilin jo hengittäessäkin. Olisin luultavasti hikoillut vähemmän ratsastaessa, sillä Dessie päätti olevansa idiootti ja kusetti minua liinan päässä oikein kunnolla. Olen ennenkin sanonut, että Dessie on nykyään todella helppo juoksutettava, kuhan sen juoksuttaa sivuohjilla tai sitten pessoalla. Ilman mitään apuohjia se toimii vähän aikaa, mutta aloittaa jossakin vaiheessa vasempaan suuntaan käännyttäessä vammailemisen, varsinkin jos joku muu on samaan aikaan maneesissa. Se ei liiku askeltakaan vierestäni. Se tulee niin lähelle, kuin pystyy, eikä liiku mihinkään, paitsi vielä lähemmäs. Minulla menee sen touhuun heti hermot, koska en voi ymmärtää, miksi se ei voi mennä vasempaan suuntaan ilman apuohjia. Se hyppäsi eilen 5-6 kertaa pystyyn ja oikein kunnon hyppyjä. Tuota se ei ole tehnyt kuukausiin.. Väännettiin ja käännettiin, yritin rauhallisesti ja sitten taas huutaen ja hakaten raipalla maata, kun tiesin, etten voi raipalla huitaista Dessietä tai sen jälkeen voin aivan varmasti unohtaa koko homman. Olin aika epätoivoissani, mutta päätin yrittää vielä kerran, vedin syvään henkeä ja päätin, että nyt se kyllä menee sinne ympyrälle ja sehän meni. Onneksi, sillä hermoni olivat aivan lopussa, kiirekin oli ja olin muutenkin väsynyt.

Olen aikamoinen henkinen häkkyrä tällä hetkellä ja siihen lisättynä nyt sitten antibioottikuuri ja pieni leikkaus (oikeasti suhteellisen harmiton juttu, mutta piikkikammoisena sekin tuntuu valtavalta..) saavat minut kyllä todella helposti tolaltani. Tänään kuitenkin selvisi jo jonkin verran asioita ja olin aika helpottuneella tuulella ja mitä tekee Dessie? Toimii täydellisesti!

Se kyttäsi aluksi, mutta sain sen lopettamaan kusettamisen, kun komensin muutaman kerran. Aloitin ihan rennolla ravilla ja ruvettiin laukkaamaan aika pian, kun kerta Dessie oli niin menevällä tuulella. Se kyllä röhki jonkin verran, Dessie pitää välillä vähän hassuja ääniä, kun se innostuu tai hermostuu tai on ärsyyntynyt. Aina välillä myöskin kunnolla rentoutuessaan se saa aikaiseksi mielenkiintoisia röhkimisääniä, enkä oikein tiedä, että mikä syy sen röhkimiselle oli tänään. Fiilis oli ainakin hyvä, joten luultavasti se oli rentoutumisröhkimistä.. Mene ja tiedä..

Tänään Dessie ei myöskään räjähdellyt laukannostoissa mitenkään erityisemmin, pysyi koko ajan hanskassa ja oli ratsastettavuudeltaan omaa huipputasoaan. Se ei kyttäillyt, ei pukitellut, ei peruutellut, ei vääntelehtinyt, ei tehnyt yhtään mitään niistä asioista, joista ollaan nyt lomailun jälkeen saatu taistella. Mitä tein tänään erilailla? Olin hyvällä tuulella. Vaihdoin myös kuolaimen alkuperäiseen ja sen kanssa meksikolainen turpis, niin jopas Dessie oli tyytyväinen.

Oli kyllä todella hyvä fiilis ja Dessie vaikutti myöskin oikein iloiselta. Ei tehty mitään sen jännempiä, kuhan ratsastin läpi ja nautin Dessien tasaisuudesta. Laukassa sain Dessien kyllä todella hyvin kantamaan itsensä ja saatiin laukka kunnolla pyörimään. En olisi kyllä ikinä uskonut, että laukkaisisin Dessiellä joskus mielummin, kuin ravaisin. Sen laukka on kehittynyt niin valtavasti, ettei tunnu edes todelliselta, millainen sen laukka nyt onkaan.

Loppuravien ajaksi vaihdoin kankisuitset ja ratsastin vielä vähän aikaa bridong-kuolaimella, kankiohjat saivat roikkua ihan löysinä. Dessie oli oikein hyvä, en olisi huomannut suurta eroa jos en olisi tiennyt, että kuolain oli eri ja että siellä suussa oli sen bridongin lisäksi kankikuolainkin. Mentiin muutamat kierrokset, kunnes annoin Dessien juosta loppuravit täysin pitkin ohjin ihan omaa vauhtiaan, mikä tänäänkin oli aikamoista haipakkaa. Kankitotuttelut siis jatkuvat varsin positiivisin mielin, Dessie ei ole vieläkään näyttänyt mitään reaktioita niihin, joten eiköhän joskus voida kokeilla lyhentää ihan sitä kankiohjaakin.

Eli hyvillä mielin kohti viikonloppua. Sääennustekin näyttää ihan täydellistä ilmaa, joten eiköhän stressin voisi unohtaa edes maanantaihin saakka ;)



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti