Dessien uudet kengät

Dessie kengitettiin tänään ja se näytti kyllä osaavansa edes välillä käyttäytyä oikein hyvin. Alussa se vähän jännäili, kun vein sen ensimmäistä kertaa alatalliin, mutta se rauhoittui kyllä hetkessä. Antoi nätisti nostaa jalat, takakavioita laittaessa kyllä potkaisi jossakin vaiheessa pari kertaa, kun näytti vähän kiukuttavan paikallaan seisominen, mutta hetkessä Dessie muisti taas käyttäytyä.
Etusen kaviot olivat tosiaan kuluneet edestä jo vähän liikaa, mutta kengät saatiin silti hyvin kiinni.
Huomenna sitten katsotaan, että miten Dessie liikkuu kengät jalassa.

Ratsastusmotivaatio on kyllä ihan huipussaan, Dessie on kyllä kaikesta huolimatta ihan minun hevoseni. Halusin haasteen ja sen sain ja niin kuin alussa pohdinkin, tulee edistyminen tuntumaan niin hyvältä, että sen voimin jaksaa painaa eteenpäin. Vaikka eilen menikin vähän metsään, niin silti tuli opittua Dessiestä uutta.
En saa keksiä syitä hevosesta vaan löytää ratkaisuja ja tapoja mitä minun kannattaisi itse tehdä toisin. On helppoa syyttää aina hevosta, mutta se ei vie eteenpäin, vaan jumituttaa paikalleen. Dessie on hankala ja varsinkin kiimaisena ihan karsea, mutta kuhan sen saa herkistettyä, se keskittyy nätisti.
Kun miettii, että se on ollut satulan alla vasta kaksi kuukautta, voin kyllä olla varsin tyytyväinen. Sen hankala luonne ja rapakunto olivat tietysti lähtökohtana aikamoinen yhdistelmä, mutta olen edelleen varma, että siitä tulee vielä hyvä.
En todellakaan tiedä, että mitä haluan sen kanssa tehdä. En tiedä haluanko saada siitä kisakaverin tai mitkä ylipäätänsä ovat meidän suunnitelmamme. Kaksi kuukautta on nyt takana ja aika on tosiaan mennyt aivan järjettömän nopeasti. Kunto nousee ja vähitellen Dessie tosiaan alkaa luottamaan minuun ja alan kiintymään siihen päivä päivältä enemmän. Se on kyllä aika ihana kaikkien kamalien puoliensakin kanssa. Ei ole mitään parempaa, kuin se, kun Dessie tulee karsinaan vastaan, kun kuulee, että tulen talliin.

Olen ehkä hiukan hullu, mutta tänään leivoin itse herkkuja Dessielle. Katsotaan, että sainko munkinpippurit tuolla tavalla piilotettua tarpeeksi maukkaaseen pakettiin, ettei se tajuaisi olla syömättä sitä.. Sekoitin munkinpippurin vehnäleseiden, kaurahiutaleiden, hunajan, banaanin, ruokosokerin, pellavansiemenrouheen ja omenamehun kanssa ja kuivatin klöntit uunissa. Munkinpippuria laitoin kolmen päivän annoksen, joten kolmessa päivässä tuo pellillinen olisi tarkoitus saada syötettyä.
Olen aika varma, että saisin pippurin kyllä esim mashin seassa syötettyä, mutta en halua syöttää Dessielle enää enempää, kuin mitä se nyt syö.
Se saa kolme kertaa päivässä hyvää peruspellettiä ja itse annan vielä litran maissirouhetta ja müsliä. Lisäksi annan suolaa, magneesiumia ja vitamiini/kivennäislisän, jossa on tärkeimmät vitamiinit (A,D,E,B1,B2,B6,B12,) ja kivennäiset (kalsium, foolihappo, biotiini, rauta, jodi, kobaltti, kupari, mangaani, seleeni, sinkki). Omenoita, porkkanoita ja banaaneja vaihdellen, mutta joka päivä jotakin noista. Olen kyllä miettinyt vaihtavani pelletin mustakauraan, mutta pitää ensin kokeilla, että miten se ylipäätänsä edes maistuu Dessielle.
Peukut pystyyn, että Dessie huomenna popsii noita pippuripalleroita oikein mielellään ;)