Edistysaskeleita

Eilen kokeilin lauantaina saamiani vinkkejä Dessien kanssa ja voi hitsiläinen kun se meni hyvin! Kesti ehkä hiukan pidempään saada Dessie kunnolla rennoksi, mutta se kuunteli kyllä niin nätisti, että olin ihan ihmeissäni. Se oli todella kevyt ja kiltisti, menin löysin ohjin koko ajan, tein taas käynti ja raviväistöjä, joissa aluksi hiukan yliasetin, jotta sain ylälinjaa vähän venymään.
Dessie ei pukittanut tai edes yrittänyt ainuttakaan kertaa, se ei jäänyt seisomaan eikä vetämään, eikä kertaakaan jumittunut selästä, se oli oikeasti todella rento ja lupsakka.
Tuollaisia päiviä pitää ehdottomasti pitää, että se saa todellakin vain mennä rennosti, ilman liikaa painetta, jotta saan sen lihakset rennoiksi ja varsinkin niskan ja kaulan/ryntäiden yläosan lihasjumit auki.
Tänään meillä on sitten Oliverin valmennus, päätin nyt kuitenkin kokeilla. Toivon kovasti, että löydettäisiin Oliverin kanssa yhteisymmärrys, sillä hän muutti juuri meidän tallille, joten hän on tosiaan todella paljon paikalla ja juuri sellaisen valmentajan haluankin. Hänen vain täytyy nyt vihdoin nähdä miten herkkä Dessie oikeasti onkaan.

Pidin eilen Remingtonille ja Ursulalle tunnin, samaten pidän vielä tänään illalla. Aloitettiin nyt ihan täysin alusta, otin Remin liinan päähän ja niin Ursula pystyi keskittymään vähän paremmin. Tehtiin pieniä asetusharjoituksia ja Remi meni oikein kivasti.
Ajattelin, että silloin, kun itse olen paikalla, saa Ursula käyttää normaalia suitsitusta. Ursula oli eilen todella tyytyväinen lopuksi, sanoi saaneensa parikin ahaa-elämystä ja sehän se tarkoitus onkin. Remi kyllä yrittää kusettaa Ursulaa ihan jo pelkästään harjatessakin, joten pitää kyllä ehdottomasti opettaa hänelle, että Remi todella tarvitsee rajat. Hevonenhan olisi tyhmä jos ei yrittäisi kusettaa, Remi on sen verran fiksu, että kyllä tasan tietää miten päästä helpommalla jos on epävarman ihmisen kanssa tekemisissä.

Alla vielä kuvia Oliverista ja Carista. Ihan hullua hommaa.. Car on kyllä upea hevonen, siitä oikein näkee miten se nauttii hyppäämisestä. Pieniä ilopukkeja tulee ehkä jopa vähän liikaa, mutta sitä se ei onneksi tee kisatilanteessa.
Mitattiin tuo okseri korkeimmillaan, 1,55m. En itse uskaltaisi ylittää tuollaista estettä vaikka tietäisin hevosen menevän siitä helpolla yli.. En voisi kuvitella ohjaavani hevosta tuollaiselle, luulen, että tukehtuisin jos olisi pakko. Huh, mutta kivaa on kyllä katsoa, kun joku muu hyppää tuollaisia..