keskiviikko 13. maaliskuuta 2013

Mittwoch

Sunnuntaina kapusin ensimmäistä kertaa reiluun viikkoon Dessien selkään, eikä nilkka valitellut sitten ollenkaan. Dessie oli yllättävän kiltisti, aluksi kyllä testasi, että onko ihan pakko, mutta rentoutui kivasti. Maanantaina meni vielä sunnuntaitakin paremmin, aluksi taas taistelua, mutta lopuksi parempi. Kävin maanantaina vielä illalla kävelemässä maasta käsin Dessien kanssa reilun puoli tuntia, käveltiin aika monet kerrat kavalettien yli. Aluksi Dessie ihmetteli kavalettia, mutta parin kerran jälkeen oikein veti niille, vaikka tosiaan mentiinkin ihan käyntiä. Dessie oli todella kiltisti ja annoin sen piehtaroida parikin kertaa.
Eilen pidin vain kävelypäivän, vaikka viime viikolla vannoinkin, ettei Dessie saa enää lötköilypäiviä. Tänään ottikin päähän, etten tehnyt sen kanssa eilen muuta.. Ilman kylmenemiselläkin oli varmasti vaikutusta, mutta yhdistelmänä ylimääräinen energia ja kylmäenergia eivät ole ehkä mitenkään erityisen sopivat.
Juoksutin Dessien pikaisesti molempiin suuntiin ennen kuin nousin selkään. Huomasin heti, että se on ärsyttävällä tuulella. Taistelin taas jonkin aikaa, mutta kappas vain, taas se parannus tapahtui ihan sekunnissa ja sitten mentiinkin taas nätisti.
Olen vieläkin vähän epävarma laukan kanssa. Tänään kuitenkin laukka oli varsin jees molempiin suuntiin, oikealle jopa parempi, kuin vasemmalle.
Dessie on laukassa alussa aivan järjettömän vahva. Tuntuu siltä, että jos myötäisin edes sekunniksi, niin se lähtisi käsistä. Kun sitten uskallan myödätä tuntuu heti ihan erilaiselta. Heti Dessie rupeaa rauhoittumaan. Taidan siis jäädä nostossa liikaa kiinni ohjaan ja siksi se rupeaa vetämään vastaan ja jännittyy. Lopuksi tuli kyllä niin kiva laukkapätkä, että annoin sitten vain ravata letkeää nopeatahtista ravia ja lopetin siihen, kun kerta tuntui niin hyvältä.

Remington on nyt ollut pikkuisen rennommalla liikutuksella, kun viime viikolla pelästyin sitä hikoilua. Tänään, kun oli viileämpi ilma, pääsi Remi nyt sitten taas kunnolla töihin. Menin ilman satulaa, kun olin niin jäässä.
Alussa mietin, että otinko vahingossa uudestaan Dessien liikutettavaksi, kun Remi kehtasi pukitella ja kyseenalaistaa työnteon. Suutuin kunnolla, sillä Remi tekee tuota vain silloin, kun ei ole joutunut vähään aikaan kunnolla töihin ja kusettaa, ettei muka jaksaisi. Komentamisen jälkeen Remi menikin sitten oikein superhyvin!
Mentiin väistöjä keskihalkaisijalta ravissa ja laukassa ja oli kyllä ihanaa huomata, että Remi pystyi tekemään laukkaväistötkin ongelmitta. En edes muista, milloin Remi olisi viimeksi mennyt yhtä hyvin. Se oli oikein tarmokas ja energinen ja teki oikeasti ihan kaiken niin kuin halusin.
Olen ennenkin hehkuttanut Remin laukkaa, se on ihanaa istua ja mukavasti säädeltävissä. Remi on kyllä ratsastettavuudeltaan ihan loistava, se on niin ahkera. Jos vain saisin Dessien liikkeet ja kunnon ratsun rakenteen ja Remingtonin ratsastettavuuden yhdistettyä, niin siinä olisi kyllä ihan täydellinen hevonen.

Nyt alkaa vähitellen estehammasta kolottamaan.. Ajattelin, että ensi viikon perjantaina tai sunnuntaina voisin kokeilla molemmilla hyppäämistä. Molempien kanssa pitää tosiaan aloittaa ihan nollasta. Remillä ei ole vielä tarpeeksi voimaa takaosassa, eikä sen puoleen kyllä Dessielläkään. Remi nyt sentään on hypännyt viimeksi lokakuussa, Dessien viimeisestä hyppykerrasta onkin jo vierähtänyt yli kaksi vuotta.
Remille sain kesällä hyppäämällä kivasti massaa takaosaan ja sain sen laukkaa siten parannettua rutkasti. Samaa yrittäisin siis Dessienkin kanssa. Dessie osaa kuulemma hypätä oikein kivasti, mutta ensimmäinen ongelma tulee kyllä ehdottomasti olemaan se, että saanko sen tosiaan keskittymään tarpeeksi, jottei hyppäämisestä tule ihan täyttä räpeltämistä.
Oliver vain oli vähän skeptinen, että kannattaako Remillä jo hypätä, mutta olen kyllä sitä mieltä, että hyppääminen on sille vähemmän rankkaa, kuin esimerkiksi tämän päiväinen treeni. Eikä sitä pidä kyllä jatkaakaan jos tuntuu, että sillä loppuu kunto. Tekisi vain mieli tehdä sen kanssa muutakin ja Dessien kanssa juuri liikunnan monipuolistaminen olisi suurin syy hyppäämisen aloittamisessa.

Pitää kyllä varmaankin tehdä ostoksia ennen hyppäämisen aloittamista.. Itselleni olen etsiskellyt turvaliiviä jo jonkin aikaa, mutta jotenkin kaikki tuntuvat aivan liian tönköiltä. Kokeilin Tipperaryn kevyttä palaliiviä ja se oli ensimmäinen turvaliivi, joka päällä voisin kuvitella pystyväni liikkua. Hinta vaan on aika kova, 200e, kun ottaa huomioon, etten todellakaan tiedä, että miten usein sitä sitten tulee loppujenlopuksi käytettyä. Dessien kanssa tekisi kyllä kovasti mieli sitä käyttää, koska jos siltä tippuu niin se on kuitenkin jo aika korkealta.. Dessie on myös niin nopea liikkeissään, etten yhtään yllättyisi, jos se pylläyttäisi minut alas esim kieltäessään.
Dessie luultavasti tarvitsisi rintaremmi-martingaalin. Pitääkin varmaan lähteä ostoksille, kun nyt alkaa ostoslista taas kasvamaan, vaikka juurihan sitä tuli ostettua vaikka mitä.. Onneksi keväälle on buukattu muutama vähän isompi kuvauskeissi, joilla sitten voi näitä ylimääräisiä menoja rahoittaa..
Ainiin ja muuten viikonloppuna olisi tarkoitus saada vihdoin koulusatuloita kokeiluun! Niitä onkin odoteltu! Mutta se tarkoittaa sitten jalustin- ja satulahuopaostoksia myös.. Olisi sitä tosiaan voinut valita jonkun vähän edullisemman elämäntavan..

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti