Valmennus

Meillä oli tänään tosiaan Oliverin valmennus. Ennen valmennusta mentiin maneesiin juuri, kun sitä oli kasteltu, enkä tajunnut, että kastelujen välissä on parin minuutin taukoja. Siellä me käveltiin (minä onneksi vielä maassa) maneesin toisessa päädyssä, kun huomasin, että kastelujärjestelmä rupesi vähitellen taas suihkuamaan. Dessie kasvoi korkeutta varmaan pari metriä ja huomasin, kuinka se oli ihan-juuri-nyt-tällä-sekunnilla lähdössä lentoon. Hirveällä kiireellä sujahdettiin ulos maneesista ja mentiinkin sitten kävelemään alkukäynnit kentälle. Kentällä kävellessä tuuli osui juuri sopivasti fleeceloimeen ja se lensi suoraan päälleni. Sotkeuduin loimeen.. Olen kyllä aivan liian taitava. Hieno alku valmennukselle, jota jo muutenkin olin vähän jännitellyt.

Oliver suositteli minua kokeilemaan gogue-apuohjaa ja minähän tein työtä käskettyä, vaikken ole todellakaan mikään apuohjien suurin fani. Yksikseni en apuohjia halua käyttää mitenkään erityisen mielelläni, mutta valmennuksessa suostuin nyt sitten kokeilemaan. Tarkoitus oli siis saada tukea apuohjan käytöstä, jotta saataisiin Dessien selkää auki. Gogue ei tosiaan pakota esim vaikka gramaanien tapaan kaulaa jumiin ja päätä luotiviivalle (no, gramaaneilla yleensä sen taakse..) vaan se pitää niskaa alempana.
Se oli kuin olikin ihan toimiva, aluksi Dessie kyllä ihmetteli sitä aikalailla, mutta parin kierroksen jälkeen en oikein enää itsekään huomannut sitä.
Tehtiin pitkillä sivuilla pieniä ravilisäyksiä, tarkoituksena saada puolipidätteet läpi. Minä törvelö keksin ihan omia kummallisia tapoja, esim puolipidätteen jälkeen myötäsin ihan liikaa eli koko pidäte olikin sitten ihan turha. Lopuksi melkein jo unohdin hölmöilyt ja meni jo kivasti.
Dessie kiimaili, joten laukannosto oli todella hankala, se ei kiimassa tykkää laukata. Oikeaan suuntaan ei onnistunut sitten millään, Dessie vain kiihdytti ravia, minä nojasin eteen ja unohdin jalat ja kädet ja olin kuin aloittelija konsanaan. Ihan karseaa räpellystä, pakko myöntää.
Vasen laukka nousikin vähän helpommin, mutta edelleen tuntui siltä, etten muka olisi koskaan ennen nostanut laukkaa.. Jotenkin keskittymiskykyni oli tänään ihan järjettömän rajallinen.. En tajua mikä ihme minua vaivasi.. Dessie oli kiltisti, eikä kyttäillyt ollenkaan ongelmanurkkaa, eikä tehnyt mitään muutakaan pöllöilyä ja sitten minä menen ja hölmöilen senkin edestä. En tiedä sitten, että olinko jotenkin hermostunut vai vaan yksinkertaisesti väsynyt, mutta tänään ei kyllä meille naisille normaalisti helppo multitasking meinannut onnistua sitten millään.
Lopuksi oltiin kyllä Dessien kanssa ihan poikki. Kylmäsin jalat ja jouduin vaihtamaan fleeceloimen toiseen, kun Dessie hikosi ihan mukavasti.

Parin tunnin jälkeen pidin vielä Remingtonille ja Ursulalle tunnin. Remi oli kiltisti ja taas tehtiin edistysaskeleita. Onneksi Ursula siis on varsin oppivainen niin ei tunnu ihan hölmöltä. En ole mikään loistava tunninpitäjä, kun jotenkin edelleen koko ratsastussanasto on päässäni suomeksi.
Yritä siinä nyt sitten pitää tuntia, kun pitää hetki miettiä, että mikäs se asetus nyt taas olikaan. Tulee kyllä aina välillä sellaisia sanaväännöksiä, mutta onneksi ne ei aloittelijan kanssa häiritse.. Kunhan Ursula ymmärtää mitä pitää tehdä, niin eihän se haittaa, että miten sen hänelle sanon..
Olen aina ollut kaksikielinen, joten minusta tuntuu hassulta, että joudun tuollalailla hakemaan tiettyjä sanoja, mutta enpä olekaan tosiaan ratsastanut saksaksi kuin vasta nämä pari vuotta mitkä olen täällä asunut, joten ehkä saan anteeksi..
En tulekaan ikinä unohtamaan ensimmäistä valmennustani täällä.. Tiesin alussa tosiaan mikä on satula, mutta muuten oli kyllä ratsastussanasto ihan hakusessa. Valmennuksessa olikin sitten kiva arpoa, että mitäs tuo nyt sitten tarkoittaakaan. Samoin muunkin sanaston kanssa olin jonkin aikaa aika pimennossa. Kyllähän sitä oppi todella nopeasti, suurin osa kun on aika loogisia, mutta kesti kyllä jonkin aikaa, ennen kuin muistin, että esim Gamaschen on suojat, Schabracke on satulahuopa ja käyntiin siirtyessä durchbariirataan eli käsky on"in den Schritt durchbarieren". Helppoahan nuokin on ihan vain selittää, eikä sitä juuri oikeaa sanaa tarvitsekaan.
Omia sanojakin on tullut kehiteltyä, esim sivuohjat ovat nellikielellä suora käännös Seitenzügel, vaikka ovatkin oikeasti Ausbinder.
Juoksuttaessa ei sanota ravi, laukka vaan "herab" eli suomeksi "ylöspäin", laukkakäskynä käyttävät jotkut myöskin käskyä "aufpassen" eli suomeksi "varovasti". Käyntikäsky kyllä löytyy, mutta se sanotaan Scheriitt, eikä Schritt, niinkuin se oikeasti sanotaan.
Remi osaa kyllä ihan minulle normaalit käskyt ja niin kyllä Dessiekin, molemmat siirtyvät ihan Schritt, Trab, Gallop käskyillä, niinkuin olen suomeksi tottunut tekemään. Hevoseni ovat kyllä muutenkin ihan saksankielisiä, mutta jos olen todella vihainen niin saattaa joukkoon eksyä pari suomenkielistäkin kirosanaa..

Minä haluan minusta ja Dessiestä ja Remingtonista ratsastuskuvia.. Välillä kyllä ärsyttää oikein kunnolla, kun kaikilla muilla meidän tallilaisilla on kasoittain kuvia jokaisesta tilanteesta, eikä minulla ole ratsastuskuvia ollenkaan. Remington on ollut minulla nyt puolitoista vuotta ja ridakuvia on otettu kerran. Estekuvia sain onneksi, mutta haluaisin ihan normikuviakin. Harmi vaan, kun ei voi itse itseään kuvata...