: )

Dessie oli tänään ihana! Se teki töitä oikein motivoituneesti ja tyytyväisesti. Välillä ihastelin sitä peilin kautta, uudet suitset päässään se näytti ihan kouluhevoselta. Se kyllä liikkuikin tänään niin hyvin, että nyt sitä voi jo oikeasti sanoa kouluhevoseksi.

Alussa ravasin sen kanssa aika rentoa verryttelyravia ja se oli kivan letkeä ja energinen.
Laukka nousi helposti ja voimakkaasti, laukat vaihtuivat ja raviväistötkin sujuivat. Väistö on oikeaan suuntaan helppo, mutta vasempaan saan keskittyä kunnolla, että pysyn suorassa, enkä kallistu liikaa sivulle. Heti, kun pidän selkäni suorassa, Dessie väistää varsin nätisti vasempaankin suuntaan.
Otin ravissa jalustimet pois, jotta sain itseni paremmin istumaan satulaan ja voin kyllä sanoa, että Dessie meni kyllä ihan tosi kivasti, kun sain pohkeet kunnolla kiinni ja takapuolen kunnolla pysymään satulassa.

Tänään oli pitkästä aikaa viileämpi ilma ja oli kiva tehdä töitä ilman, että hevonen hikoili ihan järjettömästi. Dessien takaset olivat tänään vain hiukan turvonneet eli tarhailu ja viileä ilma tuntuvat vaikuttavan varsin positiivisesti. Ratsastuksen jälkeen jaloissa oli enää ihan vain minimaalisesti nestettä. Hoidin taas Dessien haavoja, vasemman takasen sääreen oli ilmestynyt uusi aikamoisen iso haava, nyt en kyllä enää tajua, että mistä nuo kolot oikein tulevat. Takasissa on nyt yhteensä jo viisi isompaa haavaa ja pari pientä rupea. Putsaan ne joka päivä ensin vedellä ja sitten betaisodonalla. Bepanthenia olen myös laittanut, mutta en joka päivä, niin haavat saavat välillä hengittää kunnolla. Ratsastuksen ajaksi laitoin säären haavaan Bepanthenia, ettei siihen mene hiekkaa. Muut haavat ovat jalan takaosassa karvojen alla, mutta tuo säären haava on ihan avonainen ja tosiaan isompi, kuin muut. Jos vaan voisin, pistäisin Dessielle tallipintelit suojaamaan, mutta kuumilla ilmoilla se olisi kyllä vain tyhmää.

Tämän koko viikon on Dessie ollut kyllä niin järjettömän kiltti, ettei sitä oikeasti edes tunnista samaksi hevoseksi, kuin ennen. Tässä viime viikkoina ja varsinkin viimeisen viikon sisällä meillä on loksahtanut paloja paikoilleen kyllä aika hyvää tahtia. Tietysti se välillä kiukuttelee, mutta en odotakaan hevoselta sitä, että se olisi automaatti. Tylsäähän ei saa tulla, vaan haastetta saa olla jatkossakin, mutta tärkeintä on, että Dessie liikkuu mielellään.
Nyt olen vähitellen ruvennut ymmärtämään sen sielunelämää, sen herkkää, mutta samalla niin kovin vahvaa luonnetta. Dessiestä tulee kyllä vielä upea hevonen, siitä varmistun päivä päivältä enemmän.

Alla pari kuvaa uusista suitsista ja kärpäsotsapannasta.