Lauantai

Dessien skitsofrenia oli tänään taas vahvasti paikalla, sillä pöllöpää kuvitteli meidän hyppäävän vähintään 2m esteitä, vaikka mentiin maapuomeja. Kentällä oli esteistä otettu puomit pois ja parissa esteessä jätetty puomi maahan. Kuvittelin, että voitaisiin rauhassa ylitellä puomeja, mutta Dessiellä oli vähän erilainen suunnitelma. Alussa, kun ei vielä menty puomeja, oli Dessie suht kiltti, vaikka ulkona saattaakin kestää hiukan kauemmin, kunnes saan sen keskittymään minuun.
Kun ylitettiin puomi ensimmäistä kertaa, rupesi Dessie jo kuumumaan. Se rupesi ravissakin kiihdyttelemään ennen huikeita esteitämme ja laukassa sitten vasta kiihdyttelikin. Dessiellä oli kyllä hurjan kivaa, joten mikäs siinä, mutta nyt kyllä tiedän, että hyppääminen tulee sitten joskus olemaan aikamoisen ... kröhöm.... vauhdikasta touhua...
Sain pidellä Dessietä ihan kunnolla ja pari kertaa tuntui siltä, että nyt se lähtee käsistä ja lujaa. Se vetäisi turvan ryntäisiin ennen puomia, joten siitä sitten voikin oikein loistavasti pidätellä.. Sain sen kyllä aika pian puomin jälkeen taas hallintaan, mutta varsinkin viimeiset askeleet ennen puomia ja muutama askel sen jälkeen olivat kyllä täysin viemistä. Dessie nautti oikein sydämensä kyllyydestä, itse olin ehkä vähän shokissa siitä, kuinka paljon vauhtia siitä lähtikään.
En ratsastanut kentällä kovinkaan kauaa, mutta silti Dessie oli ihan läpimärkä hiestä ja sillä oli verisuonet oikein kunnolla pinnassa. Mentiin vielä maneesiin kokeilemaan, josko se sisällä pysyisi vähän paremmin käsissä. Ulkona en voinut ruveta rauhoittelemaan, sillä Dessie lähti vetämään puomeille heti, kun nostin laukan ja ravi oli enemmänkin aikapommin tikittämistä, kuin rentoa ravia.
Maneesissa Dessie oli sitten ihan todella hyvä, se pyrki kunnolla eteen (no, ehkä vähän liikaa), joten annoin sen laukata, mutta rupesin heti hidastamaan tahtia. Laukka oli mukavaa ja ryhdikästä, molempiin suuntiin toimi varsin hyvin. Laukattiin vielä hyvät pätkät molempiin suuntiin, kun kerta hevosesta ei energia meinannut loppua sitten millään.
Huuhtasin koko hevosen, sillä se oli ihan läpimärkä ja suitsienkin alta vaahdossa. Kylmäsin jalat kunnolla ja mentiin vielä tekemään kiva taluttelulenkki, ennen kuin oli Remingtonin vuoro päästä töihin.

Remington on nyt jostain kumman syystä laihtunut aika paljon ja siksi sen yleissatula on tullut vähän epäsopivaksi, se jää takaa hiukan ilmaan. Yleissatulalla se on kiukutellut nyt vähän normaalia enemmän, joten olen nyt ratsastanut joko ilman satulaa tai estesatulalla.
Tänään kokeilin laittaa yleissatulan alle lampaankarvaromaanin ja Remi oli todella kiltti ratsastaa, joten eiköhän satulatilanne ole nyt hetkeksi korjattu. Maha pitää ehdottomasti saada takaisin, joten satulaa ei ruveta tässä välissä toppauttamaan uudestaan.

Keskiviikkona lähdetään käymään klinikalla, Remin ei sittenkään (onneksi) tarvitse jäädä yöksi, vaan kuskataan se aamulla klinikalle ja päästään jo päivällä hakemaan se takaisin. Saadaan sille luultavasti koppiin kaveri, jolla olisi myös asiaa klinikalle. Tamma, joka lähtisi mukaan, ei ole kuitenkaan helpoin lastattava, eikä sen omistaja pääsisi mukaan, joten en ole ihan varma, että haluanko ottaa sitä riskiä, etten saisikaan vierasta hevosta lastattua. Kotona sen voisi sitten vain jättää matkasta, jos se ei viitsisi mennä koppiin, mutta klinikan pihalla asia olisikin vähän mutkikkaampi. Olisihan se tietysti kätevää, kun kerta molempien pitäisi päästä käymään klinikalla, mutta en inhoa mitään muuta niin paljon, kuin huonosti lastattavia hevosia. Pitää nyt vielä miettiä, että otanko tamman mukaan vai saako Remington ihan privaattikuskauksen tutkittavaksi.

Nyt pitää kyllä mennä nukkumaan, meillä on huomenna Dessien kanssa 7.30 Sabsin valmennus.. Katsotaan, että nukahdanko hepan selkään..