Pomppuja ja tuhoojadessien paluu

Eipä mentykään maastoilemaan Remingtonin kanssa vaan päätinkin hypätä! Taino hyppääminen on ehkä vähän liikaa sanottu, mutta tulipahan sentään ylitettyä jotakin. Mentiin kahden kavaletin ja pienen ristikon "rataa", Remi oli kiltisti ja hyppäsi todella mielellään. Se taas oikein kunnolla veti esteelle ja huomasi, että sillä oli selvästi kivaa ja niin oli kyllä minullakin. Remi kyllä muutaman kerran lähti juuri ennen estettä kiihdyttämään ja minä pöllöpää ratsastin taas liian pitkillä ohjilla, niin lopputulos ei tosiaan ollut kovin kaunis, mutta yli me päästiin, tyylistä viis. Suurimmaksi osaksi Remi hyppäsi tosi kivasti ja muisti aina vaihtaa laukan "esteen" yllä. Suurin ongelmani on se, etten tiedä paljon pitäisi myödätä ja muutenkin tulee ratsastettua liian pitkin ohjin. Jään helposti joko vetämään tai sitten heitän ohjat aivan liian löysiksi ennen estettä.
Aika jännä, että uskallan nyt ihan yksinäni ruveta hyppäämään, aluksi ei ollut kukaan edes katsomassa. Viimeisen parin hypyn ajan sain onneksi kaverin nappaamaan parit kuvat, niin sain vähän todistusaineistoakin. Olin ehkä vähän liian ylpeä meidän ahkeruudestamme, Oliver nauroi maireasti, kun kehuin, kuinka oltiin hypätty rataa :D Hyvähän tästä on vähitellen lähteä vaatimaan taas enemmän, en vain jotenkin viitsi maksaa valmennuksesta vielä, kun tiedän, ettei Remi vielä kykene enempään ja selvästi yksinkin selviän noista minihypähdyksistä, kuhan ei tyylipisteitä jaeta.

Dessien kanssa tuli tänään vähän taisteltua. Se oli aluksi kyllä kiltisti, mutta painostava sää ja hirveä tuuli eivät tehneet tänään kyllä kovinkaan optimaalista liikutusilmaa Dessien mielestä. Se rupesi kiukuttelemaan ja teki taas mukavia kamikaze-taaksepotkuja. Suutuin ehkä vähän liikaa, jota en saisi Dessien kanssa tehdä. Sen kanssa pitäisi pysyä rauhallisena, vaikka se kävisikin hermoille, mutta tänään kärsivällisyyteni oli kyllä koetuksella. Sain taas ihastella sen ahkeruutta, mutta sitten välillä sille iski taas psykoosi päälle ja sitten sitä mentiin. Pari kertaa se osui mukavasti maneesin seinään ja toisella (ja viimeisellä, suutuin, kröhöm.. aika paljon) kerralla se onnistui potkaisemaan maneesin seinän laudan poikki. Jälki näytti tältä jo pikkuisen korjattuna.. Onneksi tallinomistaja oli tänään hyvällä tuulella...

Dessie liikkui räsäyksen jälkeen ihan normaalisti, eikä jalka ollut ratsastuksen jälkeen tai myöhemmin illallakaan ollenkaan lämmin, mutten ihmettelisi jos se olisi siihen saanut jonkinnäköisen kolhun, sillä kolaus oli kyllä aikamoinen.
Dessie joutui tuon viimeisen kiukutteluhetken jälkeen kyllä sitten oikein kunnolla töihin ja kappas vain, minkälainen kokoomisaste saatiinkaan sitten aikaiseksi.
Ratsastin tauotta yli tunnin, eikä Dessieltä meinannut loppua puhti sitten millään. Loppuraveissa se juoksi ihan sekopäistä vauhtia, eikä väsymyksestä ollut tietoakaan. Kumma juttu, kun kuitenkin liikutin sen eilen ihan normaalisti, se tarhaili aamupäivän ja ilmakin oli painostavan kuuma. Pitää toivoa, että se olisi huomenna taas vähän yhteistyöhaluisempi tai sitten voisin huomenna pitää vaikka juoksutuspäivän, jotta se saisi rauhassa vähän purkaa energiaansa. Dessien kunto on kyllä nyt noussut aika hurjasti ihan pienessä ajassa, joten pitää kyllä nostaa rankkuustasoa. Tekisi mieli pistää Oliver huomenna ratsastamaan, mutta minun täytyy kyllä itse oppia hallitsemaan Dessien kiukkuhetket.