Olin tänään migreenissä ensin koulussa ja sitten vielä töissä ja sain vielä kesken päivän vähän epämiellyttävän puhelun Suomesta, joten tänään hepat saivat vapaapäivän. Olin jo päättänyt, etten enää jaksa ollenkaan lähteä käymään tallilla, mutta lopulta iski niin huono omatunto, että hurautin vielä nopeasti käväsemään.
Siellähän ne hepat olivat ihan tyytyväisinä, kävin Dessien kanssa tekemässä ihan pikku kävelylenkin ja siivosin karsinan, mutta sitten hurautinkin pois, kun tallilla oli niin ahdistava tunnelma. Se tamma, jota liikuttelin viime keväänä, Salome, oli onnistunut karsinassa tuhoamaan jalkansa. Se oli potkaissut seinään ja murtanut sääriluunsa. Eläinlääkäri oli paikalla ja ennuste näytti todella huonolta. Lähdin nopeasti pois, sillä olen todella herkkä, kun on hevosen huonoista ennusteista kyse. En halunnut kuulla enempää, kun huomasin, että tamman omistaja rupesi itkemään.
Muuten viime päivinä olen kyllä viitsinyt ahkeroida vähän enemmän. Dessien kanssa menin toissapäivänä ilman satulaa ja se oli tosi kivaa. Pysyin selässä, vaikka Dessie teki muutamat pukitkin, joten tästälähtien uskallan varmasti useammin ratsastaa ilman satulaa.
Eilen treenattiin laukanvaihtoja ja varsinkin oikeaan suuntaan tuli muutamat todella kivat vaihdot. Välillä vaihto menee pukin kautta tai sitten Dessie vaihtaa vain edestä, mutta huomaa selvästi, että edistystä on tapahtunut, kun nyt tulee ihan täysin puhtaitakin vaihtoja. Kuhan suoristan Dessien kunnolla ennen vaihtoa ja teen hiukan liian vahvan vaihtoavun, vaihtuu laukka yleensä oikein kivasti.
Olen nyt huomannut, että Dessie rupeaa keskittymään vasta aika pitkän alkuverryttelyn jälkeen. Minun täytyy antaa sen mennä rennommin ja oikeasti kunnolla eteen, ennenkuin voin ruveta vaatimaan siltä enempää keskittymistä. Jos rupean liian nopeasti vaatimaan siltä enemmän, se jännittyy, eikä jotenkin uskalla mennä kunnolla eteenpäin. Kun sen saa herätettyä kunnolla, lopettaa se jännittämisenkin paljon helpommin.
Remingtonin klinikkareissu meni oikein hyvin, ultrassa näkyi täysin terve munuainen, eikä mitään muuta ihmeellistä, onneksi. Verikokeen tulokset saadaan ensi viikolla, mutta tuskin niissäkään mitään kovin ihmeellistä tulee näkymään. Eläinlääkärin mielestä Remi näyttää ihan hyvältä, hänen mielestään se ei ole liian laiha, joten ei siitäkään siis tarvitse stressiä ottaa. Muutenkin ell oli varsin tyytyväinen Remin olotilaan, se on kuulemma saanut kivasti lihasta ja on odotuksiin nähden nopeammin kuntoutunut. Eli turhaan tuli jännitettyä, mutta hyvä, että käytiin, sillä nyt voi taas jatkaa treenejä samaan malliin.
Huomenna olen koko päivän koulussa, mutta illalla on ainakin Dessien kanssa ihan pakko päästä hommiin. Se on kyllä ollut nyt varsin tyytyväisen oloinen, kun saa olla paljon ulkona. Nyt onkin ihan eri asia antaa sille vapaapäiviä, kun tietää, että se tarhassa liikkuu todella paljon. Eilen tutkiskelin sen tarhakäyttäytymistä ja se kyllä liikkuu oikein mukavan paljon ihan vain käynnissä. Se moikkailee tarhanaapureita ja katselee niiden touhuja varsin kiinnostuneena, joten ei sille ainakaan tylsää tule ja on hyvä, että se tekee muutakin, kuin vain keskittyy vihreän syömiseen.
Heinä ei ole nyt oikein sille maistunut, kun se saa syödä ulkona mahansa täyteen, mutta yön aikana ovat nekin aina uponneet. Maissia annan sille tällä hetkellä vain ihan vähän, sillä vihreästä se saa ihan tarpeeksi valkuaista. Nyt sen maha on oikein kivassa kunnossa ja tarkoitus olisi, ettei se tuosta ainakaan lihoamaan pääsisi.
Viikonlopuksi on luvattu kylmää ja sateista, joten tallissa taitaa odottaa kaksi heppaa, joilla saattaa olla ehkä vähän ylimääräistä pöllöilyenergiaa.. Sitä odotellessa :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti