Poneilua

Olen välillä kyllä vähän liian kiltti.. Autan kyllä muita mielelläni, mutta välillä sitten tulee semmoisia päiviä, että ihmettelen, miksi sitä pitääkään olla aina niin avulias. Tänään oli sellainen päivä. Minulla oli vapaapäivä, eikä sen suurempia suunnitelmia, kuin nauttia helteestä.
Päivällä sain soiton Jackyn omistajalta, että kerkeisinkö millään ajamaan tallille antamaan Jackylle silmätipat. No, minähän kerkesin. Seuraava soitto tuli ja Floyn omistaja pyysi, että voisinko odotella eläinlääkäriä saapuvaksi, kun hän ei kerkeä paikalle ja hepalta pitäisi ottaa verikoe. No, minähän odottelin.
Päivä huipentui siihen, etten minä enää jaksanut katsella, kun yhden ponin omistaja ei uskalla ratsastaa poniaan. Tyttö on todella epävarma ja poni on aikamoinen energiapallero, joten yhdistelmä on ehkä vähän heikko. Omistaja ei edes halunnut putsata poniaan, kun otti kuulemma niin paljon päähän, kun hän ei osaa mitään. No, minä tietysti putsasin ponin ja satuloin ja vein maneesiin. Ponin omistaja ei edelleenkään uskaltanut ratsastaa vaan pyysi, josko minä voisin ensin kokeilla. No, minähän sitten kipusin ponin selkään.
Ravailin hiukan, mutta sitten "pakotin" omistajan selkään, sillä eihän se hänen uskallustaan kasvata jos joku muu ratsastaa. Juoksin sitten taluttaen mukana. Harjoiteltiin raviin siirtymisiä ja pysähdyksiä ja kyllähän poni vähitellen rupesikin kuuntelemaan. Lopuksi hyppäsin vielä itse selkään, jotta poni pääsi vielä kunnolla laukkaamaan, kun omistaja ei itse uskalla. Pikku kaverihan juoksi ja juoksi ja jouduin pysäyttämään sen seinää päin ohjaten, sillä se innostui niin kovasti, kun vihdoin pääsi kunnolla juoksemaan. Spurttien jälkeen pistin sen vielä vähän töihin ja siitä kuoriutui oikein ahkera pieni kouluhafi. Hirmu kiva ponihan se on ja selvähän se on, että se turhautuu, kun ei pääse hommiin. Itsellä on jalat kyllä vähän hellänä, kun ratsastusasu oli ehkä hiukan puutteellinen..

 

Lopuksi oltiinkin jo tyytyväisiä :)

Dessiellä on ollut viime päivät vähän rennompaa. Maanantaina olin aamulla ensin akupunktiossa ja sen jälkeen kuuteen saakka koulussa päänsärkyisenä, jonka jälkeen vain kävin tallilla. Eilen lähdin motivoituneena ratsastamaan, mutta maneesissa oli pitämässä tuntia (itse vielä hevosen selässä!) minun inhoamani "valmentaja". Päätin, että menen käyntiä siihen saakka, kun tuo kammotusihminen suvaitsee kadota paikalta, mutta siihen menikin sitten aivan liian kauan. Ratsastin sitten käyntiä tunnin maneesissa. Ehkä pikkuisen erilaiseksi muotoutui ratsastussuunnitelmani, mutta eipä käyntipäivistä ole haittaakaan.

Tänään oli sitten pakko jo päästä kunnolla töihin. Aluksi Dessie oli aika jäykkä, varsinkin vasempaan suuntaan. Vähitellen sain sen vertymään, laukattiin aluksi pitkät pätkät aika rennossa muodossa. Kokeilin taas muutamat vaihdot, pari kertaa onnistui hyvin, mutta muutama vaihtui taas pukin kautta. Pari kertaa Dessie ensin vaihtoi ja vetäisi sitten vielä pukin. Myöhemmin kysyin Oliverilta, että miksihän se teki niin ja hän oli sitä mieltä, ettei Dessie olisi vaihtanut täysin ja vetäsi siksi vielä pukin kautta. Katsoin kyllä vaihdon jälkeen peilistä ja kyllä se laukka oli ihan puhtaasti vaihtunut, mutta ehkä katsoin väärin. Huomaan kyllä selvästi, että heti, kun laukassa tekee muutakin, kuin vain laukkaa eteenpäin, Dessie alkaa kuumumaan suht helposti eli ehkä pukittelu oli vain ilopukki. No, vaihtoja pitää kyllä treenata vielä ahkerasti.

Siinä vaiheessa, kun Dessie oli vertynyt kunnolla, pyysin siltä taas kootumpaa, hidastempoista ravia. Dessie oli vähän jäykähkö, mutta tehtiin muutamat väistöt ja sitten rupesikin homma sujumaan. Dessie tuntui oikein superhyvältä ja nostin siitä ihanasta, kootusta ravista laukan ja hitsiläinen, että tuli ihanat nostot, joista jatkettiin ihanaa, pyöreää, rauhallista laukkaa. Vertyessään Dessie on kyllä ihan todella ihana ratsastaa, se tulee niin kevyeksi, ettei tarvitse tehdä muuta, kuin hidastella tahtia, kun sen tekisi edelleen mieli mennä aina aika kovaa tahtia. En kykene itse vielä istumaan sen harjoitusravissa, jos se pääsee touhottamaan hirveää vauhtia. Lopuksi olin kyllä todella tyytyväinen, osaa se kyllä olla hieno niin halutessaan.

Dessie hikosi taas oikein kunnolla, joten se pääsi ratsastuksen jälkeen pesulle. Takaset kylmäsin kunnolla ja putsasin sen säären haavaa taas kerran. Muuten ei ole ollutkaan uusia haavoja pariin päivään, mutta tuo sääressä oleva on aika inhottava edelleen. Helteellä vaan tunnetusti isommat haavat vaativat aika paljon paranteluaikaa, mutta toivottavasti se nyt ei pääse tulehtumaan.
Muuten Dessien takaset ovat olleet melkein kokonaan kuivat viime päivinä. Täällä oli muutama viileämpi päivä ja niiden aikana turvotus hävisi kokonaan. Nyt tänään lämpötilat hipoivat taas kolmeakymmentä ja niin sinne takasiin oli ilmestynyt taas hiukan nestettä, joka kyllä lähti taas liikutuksella pois. Dessie on nyt ollut aamupäivät nurtsitarhassa ja sekin kyllä varmasti vaikuttaa nestetilanteeseen, kun liikuntaa tulee varmasti enemmän, kuin pelkästään paddockissa.

Remingtonin kanssa olen nyt mennyt viime päivät ilman satulaa. Eilen tehtiin laukanvaihtoharjoituksia puomin avulla ja Remi vaihtoi melkein joka kerta oikein nätisti. Palkkioksi lopetin heti, kun se oli vaihtanut parit kerrat kiltisti ja oli muutenkin hyvin kuulolla. Mentiin vielä maastolenkki, kuten nyt oikeastaan joka kerta. Mennään yleensä vähintään lähteelle juomaan, mutta eilen mentiin vielä tekemään vähän ylämäkitreeniäkin.

Huomenna päästään taas pidemmälle maastoilemaan, viime kuukauden ajan meidän maastoja oli vähän rajoitettu metsätöiden takia. Huomenna on siis suunnitelmissa Remin kanssa maastoilua, Dessien kanssa kunnon hommia ja lupasin vielä pari muutakin hevosta liikuttaa.. Tiedänpähän ainakin, miten tunnit tulee kulumaan..