 |
| Onko Dessiellä jotenkin normaalia isommat korvat? :D |
Kokeilin tänään ratsastaa Dessien gogue-apuohjalla, jota tuli alkuaikoina käytettyä välillä, kun tuntui, ettei heppa oikein meinaa pysyä käsissä. Dessie oli alusta saakka energinen ja aikamoisen räjähdysherkkä, mutta keskittyi minuun nopeammin varmaankin juuri apuohjan takia. En ole oikein apuohjienkaan suurin fani (paitsi martingaalin), mutta gogue on mielestäni kyllä ehkä mukavin vaihtoehto, kun se vain niinsanotusti ohjaa oikeaan suuntaan. Pidän sen myös sen verran löysällä, ettei se pakota ihan hirveällä paineella päätä ryntäisiin, kuten esimerkiksi ehkä gramaanit tekisivät. Pidemmän päälle apuohja ei tietysti ole ratkaisu, mutta kuten tarkoitus olikin, sain Dessien tänään vähän helpommin rauhoittumaan ja sain sen ratsastettua kunnolla läpi, ilman järjettömiä räjähdyksiä. Muutamat pukit Dessie kyllä heitti, mutta keskittyi minuun vähän paremmin, kuin viime päivinä. Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan se tuntui edes vähän väsähtäneeltä liikutuksen jälkeen, se käveli rauhalliset loppukäynnit, ilman, että yritti lähteä kiitämään.
Tänään olikin tarkoitus saada se edes pikkuisen väsyneeksi, sillä huomenna en todellakaan tarvitsisi räjähdysvaaraa. Olen nyt nimittäin vihdoin sopinut sen kauan pohtimani ja puhumani estetunnin. Viime viikon pikainen kokeilu Oliverin valvonnassa sai minuun edes pikkuisen varmuutta ja päätin nyt sitten edes kokeilla. Dessie kun selvästi touhusta nautti ja tarvitaan jotakin muutakin treeniä, kuin vain ainaista kouluvääntämistä.
Oliver oli jopa suhteellisen positiivisin mielin, vaikka ensimmäinen kommentti olikin, että huomenna hän tulee sitten tarvitsemaan pitkää pinnaa. Viimesyksyiset estetunnit Remingtonin kanssa taitavat olla Oliverilla vielä muistissa.. Oliver kun ei ihan ymmärrä logiikkaani siitä, että vähän ennen estettä ohjaankin ohi, kun menee pupu pöksyyn. Jospa vaikka Dessien kanssa oppisin tuon tavan pois, kun se vetää niin järjettömästi esteelle, että saan varmaan kaikin voimin repiä, että saan sen juoksemaan ohi.. Jospa kokeilisin ihan sitä, että ratsastaan vaan sinne esteelle, on varmaan kaikin puolin kivempaa niin ;)
Yksi äitini ottamista kuvista osui silmiin, kun tajusin minun ja Dessien yhteisen ongelman. Minulle käy helposti niin, että nojaan eteenpäin ja Dessie samaten vetäisee turpaa reilusti alle luotiviivan. Onneksi näin käy aina vain harvemmin, mutta silloin, kun Dessie on todella jännittynyt, niin käy välillä edelleen. Juuri silloin, kun Dessie jännittyy, pitäisi vaan itse muistaa pitää se selkä suorana ja muistaa kevyessä ravissa istahtaa sinne satulaan yli millisekunniksi, niin eiköhän se jännityskin tuntuisi jo paljon vähemmältä. Minua oikein sattuu selkään pelkästä ajatuksesta, kun näen tuosta allaolevasta kuvasta millaisessa asennossa sitä tuleekaan välillä ratsastettua.. Ei ihme, että saattaa alaselkä välillä jumittua..
Huomenna tulee varmaankin tuota etukenoa vähän harrastettua, kun pitää taas ensin tottua estesatulan erilaiseen asentoon.. Pitäkää peukut pystyssä, että meidän kokeilusta tulisi kivaa, eikä mitään jännitysnäytelmää..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti