Tänään yritin ensin ratsastaa kentällä, mutta yritys jäi lyhyeen, kun Dessien mielenterveys ei kestänyt pieniä ötököitä, joita sen ympärillä lenteli. Mentiin heti maneesiin, kun sain sen ulkona menemään edes suhtkoht ookoosti edes muutaman askeleen ajan. Maneesissa annoin sen sitten taas laukata sydämensä kyllyydestä, eikä se väsynyt sitten millään, vaikka lämpöä oli vielä 30 astetta ja kello oli jo puoli yhdeksän. Hiki kyllä valui, mutta vauhti ei kyllä hiljentynyt sitten millään.
Sain Dessien lopuksi menemään varsin kivasti ja annoin sille sitten vielä palkkioksi luvan juosta, kun se siitä selvästi nauttii. Tänään mentiin jo nurkkaankin, vaikka kyllähän silmiä piti vähän muljautella tolppien suuntaan.. Lopuksi tolpat selvästi unohtuivat ja sain nauttia siitä fiiliksestä, minkä Dessie saa aikaiseksi, kun se oikeasti kuuntelee. Aikamoisen työn takana se fiilis on kyllä edelleen, mutta saa kyllä sitten olla tyytyväinen, kun sen lopulta saavuttaa.
Äitini on tosiaan tällä hetkellä luonani ja hän yritti napata meistä muutamia kuvia. Onneksi hän sai edes muutaman, jotka kehtaa julkaista. Äitini kyllä naureskeli, että tuo on tanssiva hevonen, kun se aina lähestyessään pelottavaa nurkaa rupesi steppailemaan.. Noh, näyttäähän se ehkä ihan hauskalta, mutta saa kyllä itseni aikalailla raivostumaan, kun tuollainen tuijottelu on yksinkertaisesti niin järjettömän turhaa..
JEE, juostaan! |
Lopussa annan Dessien juosta omaa hörvellystahtiaan.. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti